Oletko aina ihmetellyt, miten joku tutustasi jaksaa täydellä teholla vain muutaman tunnin yöunilla, kun sinä taas tunnet itsesi murjotuksi kahdeksan tunnin jälkeenkin?
Selitys ei löydy elämäntavoista tai tahdonvoimasta – tutkijat ovat löytäneet vastauksen ihmisen perimästä.
Lyhytunisten salaisuus piilee harvinaisessa geenimuunnoksessa, jota kantaa vain pieni osa väestöstä.
Harvardin yliopiston tutkijoiden työ on auttanut ymmärtämään, miksi toiset ihmiset näyttävät tarvitsevan merkittävästi vähemmän unta kuin toiset.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kyse ei ole opitusta tottumuksesta tai kahvin kulutuksesta, vaan biologisesta ominaisuudesta, joka on kirjoitettu henkilön DNA:han.
LUE LISÄÄ: Tutkijat löysivät miksi jotkut ihmiset eivät koskaan liho – syy ei ole geeneissä]
Harvinainen geenimuunnos selittää kaiken
Kalifornian yliopiston tutkijat ovat tunnistaneet useita geenimuunnoksia, jotka liittyvät niin sanottuun luonnolliseen lyhytuneen.
Tutkimus, joka julkaistiin Science-lehdessä kuvasi ensi kertaa DEC2-geenin muunnoksen, joka saa kantajansa nukkumaan keskimäärin kaksi tuntia vähemmän kuin muut – ilman mitään haittavaikutuksia.
Myöhemmät tutkimukset ovat löytäneet lisää samankaltaisia geenimuunnoksia, kuten ADRB1-geenin variantin.
Näille ihmisille kuusi tuntia unta on aidosti riittävä määrä, ja he heräävät virkeinä ilman herätyskellon apua.
Mitä eroa on luonnollisella lyhytunella ja univajeella
Tämä on ratkaiseva ero, jonka monet sekoittavat.
Luonnollinen lyhytuninen henkilö nukkuu vähän mutta syvästi – heidän unensa laatu on poikkeuksellisen hyvä ja he käyvät nopeasti syvän unen vaiheissa.
Univajeesta kärsivä henkilö taas pakottaa itsensä pärjäämään liian vähällä unella.
Unen puutteen terveysvaikutuksia käsittelevä tutkimus, joka julkaistiin Nature Reviews Neuroscience -lehdessä osoittaa, että krooninen univaje lisää riskiä sairastua diabetekseen, sydänsairauksiin ja masennukseen.
Todellinen lyhytuninen ei kärsi näistä riskeistä, koska heidän elimistönsä saa tarvitsemansa levon lyhyemmässä ajassa.
Miksi useimmat ”lyhytuniset” ovat oikeasti univajeisia
Vain noin yksi prosentti väestöstä kantaa aitoa lyhytunen geenimuunnosta.
Silti hyvin moni uskoo pärjäävänsä kuuden tunnin yöunilla.
Ero on merkittävä: geenimuunnoksen kantaja herää aamulla virkeänä ja pysyy energisenä koko päivän.
Univajeinen henkilö vain tottuu väsymykseen ja lopettaa sen huomaamisen.
Tutkijat kutsuvat ilmiötä ”univajeen sokeudeksi” – ihminen ei enää tunnista omaa väsymystään, koska siitä on tullut normaali olotila.
Mistä tietää, kuuluuko harvinaiseen joukkoon
Yksinkertaisin testi on lomakoe: jos heräät täysin virkistyneenä viikonloppuisin ilman herätyskeloa kuuden tunnin jälkeen etkä nukahda takaisin, saattaa olla kyse luonnollisesta lyhytunesta.
Jos taas nukut viikonloppuisin pitkään ”kirimään” arkiunia, kyse on univajeesta.
Geenimuunnoksen varmistaminen vaatii geenitestin.
Kuluttajille suunnatut geenitestit sisältävät joitakin uneen liittyviä variantteja, vaikka kaikkia lyhytunen geenejä ei vielä tunneta.
Mitä tämä tarkoittaa unitutkimuksen kannalta
Löydös on avannut kokonaan uuden tutkimussuunnan.
Tieteilijät pyrkivät nyt ymmärtämään, miten lyhytuniset saavuttavat saman elvyttävän unen lyhyemmässä ajassa.
Tavoitteena on kehittää hoitoja, jotka voisivat auttaa uniongelmista kärsiviä ihmisiä parantamaan unensa laatua ja tehokkuutta.
Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että lyhytunisilla on muutoksia aivojen puhdistusjärjestelmässä, joka poistaa nukkuessa kuona-aineita – he tekevät saman työn nopeammin.
Tämä voi avata täysin uusia näkökulmia myös Alzheimerin taudin tutkimukseen, sillä kuona-aineiden kertyminen liittyy muistisairauksien kehittymiseen.
Jos sinulla on läheinen, joka kerskailee pärjäävänsä kuudella tunnilla yöunta ja näyttää aidosti pirteältä, saata hän onkin harvinainen geenimuunnoksen kantaja.
Useimmille meistä kahdeksan tuntia on kuitenkin se tavoite, johon kannattaa pyrkiä.
LUE LISÄÄ: Kuinka kauan keho oikeasti tarvitsee aikaa toipua alkoholista – tutkijat yllättyivät itse
