Pinnallisuudesta

On erikoista miten ihmisten arvostelu on virtuaalimaailmassa sosiaalisesti hyväksytympää kuin oikeassa maailmassa. Täällä esimerkiksi toisten ihmisten ulkomuodolle virnuilu tai ilkeiden kommenttien kirjoittelu on ikään kuin normaalia. En oikeasti usko, että suurikaan osa ihmisistä toimisi samalla tavalla oikeassa maailmassa. Tästä ei ole sinänsä mitään haittaa, mutta aina joskus joukkoon eksyy uusia ihmisiä, jotka pahoittavat mielensä ajattelemattomista heitoista. Muistan edelleen kuinka vuosia sitten eräs ystäväni kysyi, että mitä teen tietokoneella, jolloin näytin hänelle profiilini cityssä. Pahaa aavistamatta hän kirjautui palveluun ja pahoitti mielensä alle kahdessa minuutissa. Hän oli todella järkyttynyt ja kysyi, että miten voin olla tällaisessa paikassa? Kerroin, että ei ihmisiä kannata ottaa netissä vakavasti. Hän sanoi, että ymmärtää kyllä, mutta ei pysty ajattelemaan virtuaalimaailmaa täysin erillään oikeasta maailmasta. Tämä saa epäilemään, että netissä pyörivät ihmiset omaavat tavallista paksumman nahkan tai sitten heidän aivoissaan on sisään rakennettuna filtterit paskanjauhannalle.

Toisella sivustolla tarkoituksenani oli provosoida ihmisiä ja tämä sujuikin mainiosti. Miehet ottivat yhteyttä samaan tapaan kuin kaikkialla netissä eli kaava oli vanhastaan tuttu. Haukuin heidät pinnallisiksi ja soimasin heidän arvomaailmaansa. Koin kuitenkin yllätyksen kun eräs soimaamani mies ei suuttunutkaan, vaan hän lähetti pitkän sähköpostin, joka käsitteli oikeuspoliittisia asioita. Tuijotin ruutua hieman pitkään. Yllättäen jämähdin keskustelemaan Ranskan ja Suomen taloustilanteiden eroista ja kansainvälisten säätiöiden perustamisen lähtökohdista. Hitsi tämä mieshän on fiksu. Tuli ilmi, että meillä on yhteisiä tuttuja ja että hän on tulossa käymään Suomessa. Alkuperäinen tarkoitukseni oli sanoa hänelle, että hän ei ole ulkonäkönsä puolesta tyyppiäni. Suunnitelmani meni kuitenkin aivan myttyyn. Alan oikeasti huolestua siitä, että olen kehittänyt omantunnon, koska nyt yritän vain kauniisti sanoa, että en ole kiinnostunut tapaamaan ketään. Koko idea lähti vain typerästä päähänpistosta tulla katsomaan miltä pinnalliset ihmiset näyttävät ja kuulostavat. Seli seli.

Kyseinen palsta on pinnallisuuden huipentuma. Sinne on ulkonäkökriteerit, joiden perusteella hakijat joko hyväksytään tai hylätään. Ajatus on mielestäni täysin naurettava. Yksi asia on kuitenkin pistänyt silmääni. Palstalla on samanlainen toiminto kuin cityn peilikuva, sillä erotuksella, että se ei ole vapaaehtoinen. Ihmiset ovat kuitenkin siellä paljon suopeampia toisilleen ja ystävällisempiä. Tämä on todella yllättävää. Muut käyttäjät ovat rankanneet kuvani pisteille 9,43 kun vuosia sitten cityn peilikuvassa kuvani rankattiin muistaakseni jonnekin 8-8,5 paikkeille. En ole saanut myöskään yhtäkään ikävää kommenttia ulkonäöstäni tai ”luulet sä olevas jotain/lähetääks panee”-tyylistä kommenttia. Kaikki yhteydenotot ovat olleet niin naisilta kuin miehiltäkin hyvin ystävällisiä. En tiedä pitäisikö tästä päätellä, että cityläiset ovat muita kriittisempiä vai että ihmiset, jotka pitävät itseään hyvännäköisinä ovat myös muiden ulkonäölle suopeampia? Mikäli ottaa vielä huomioon, että olen vuosia vanhempi kuin silloin kun olin cityssä kuvalla niin siitä ei ole ainakaan kysymys, että olisin kaunistunut.

Tarkistin asian laittamalla cityyn hetkeksi kuvan, jolloin pisteet olivat 14 äänen jälkeen 8,2. Cityläiset ovat siis kriittisempiä kuin ihmiset muilla palstoilla. Nyt tämä on todistettua faktaa 🙂