Itkettää, kun vain katsonkin koiraa. Ei tästä mitään tule. Eilen kävelylenkki tunnin ajan hyvällä alustalla, ei asfalttia tms, ja tunti lenkin jälkeen koira kipulääkkeistä huolimatta ihan kolmella jalalla.
Siitä huolimatta se vain jaksaa olla niin iloinen ja hyväntuulinen ja rakastava. Häntäänsä heiluttava, koko maailmaa syleilevä, takkukikkarainen idiootti. <3 Tää olis helppoa, jos se olis muuten sairas tai jotain, mutta kun se on muuten ihan terve. No, kun nyt saisin ajan sille spesialistille, niin saisin tietää onko mitään tehtävissä jalalle.