Tänään käytiin sitten röntgenkuvissa ja kunnon kliinisessä tutkimuksessa omalla eläinlääkärillä. Koira tutkittiin ensin valveilla, sitten rauhoitettuna, ja röntgenkuvattiin. Röntgenkuva paljasti ainakin kiistattoman nivelrikon ja kulumat, mutta herätti myös epäilyn jonkinlaisesta nivelruston irtokappaleesta polvessa siinä kohtaa, missä ristiside kiinnittyy nivelen alareunaan. Huomenna eläinlääkäriasemalla on vieraileva ortopedieläinlääkäri, joka katsoo ja lausuu kuvat. Sitten saadaan lopullinen varmuus, lupasivat soittaa sitten sieltä eläinlääkäriltä.
Jos kyseessä on nivelrikko, sitä voidaan hoitaa jossain määrin. Kuitenkin koira joutuu syömään lopun elämänsä kipulääkkeitä ja nivelrikkolääkkeitä, ja se vain, jos tilanne on niin hyvä kuin voi parhaimmillaan olla. Pahimmillaan nivelessä on irtokappale, joka ei välttämättä korjaannu edes kalliilla leikkauksella (johon mulla ei välttämättä ole varaa kun tässä on nyt muuta kaikenlaista), ja koira on rampa lopun elämänsä. Rauhallisen seurakoiran elämään se ehkä pystyisi, muttei välttämättä muuhun. Eikä tuon koiran psyyke ole luotu seurakoiraksi.
Tuossa se pikku raukka nyt makaa petillään, taju kankaalla villaisen huovan alla. Huominen kertoo paljon. Kerron täällä sitten kun on kerrottavaa. Nyt juon kaljaa.