Lehtipuhallin

Tällä päivällä ei alunperinkään ollu kauheesti mahdollisuuksia, sillä kun heräsin, satoi vettä ja oli kylmä, jääkaappi oli typötyhjä ja päätä särki. Olin nukkunut yön huonosti, joten kun yhdentoista maissa alkoi raukaista, päätin mennä ottamaan nokkaunet villasaalin alle. Ennätin torkkua autuaassa usvassa n. vartin, kun päivän onnistumisen mahdollisuuksille tuli lopullinen kuolinisku taloyhtiön heebon muodossa. Se nimittäin tuli ulisuttamaan lehtipuhallinta maan tasassa sijaitsevan makuuhuoneeni ikkunan alle, saatana. Sinne meni unet ja orastava rentoutuminen, ja tilalle tuli vain armoton vitutus.

Jos mä jotain kapistusta vihaan niin se on lehtipuhallin. Voiko olla turhempaa ja typerämpää rakkinetta olemassakaan? Sen keksijä on taatusi joku sadisti, joka halusi kostaa lumiauran kolistelut ikkunan alla ja päätti, että myös lumettomana aikana voidaan terrorisoida toisia oikein kunnolla. Ja katso, tyyppi keksi lehtipuhaltimen.

Mä en edes tajua, mitä helvetin järkeä oli tulla sitä puhallinta tässä vaiheessa ulisuttamaan, sillä puolet lehdistä on vielä puissa. Joten viikon päästä sama riemu taas uudelleen.

Stna.