Tänä aamuna oli ekan kerran syksyn tuntuista. Ensinnäkin kylmä! Oli vain neljä astetta lämmintä ja ekan kerran kesän jälkeen kaipasin jotain muutakin päähinettä kuin pyöräilykypärää. Korvia nimittäin paleli. Toisekseen taivaan väri oli sitä tiettyä sinistä, jollaista tapaa vain aurinkoisina syysaamuina. Ilma niin kirkasta ja läpinäkyvää, että oli olo kuin olisi ollut jossakin suodattimien läpi kuvatussa elokuvassa. Ja kolmannekseen sitten se ruska, upea ruska, joka on purskauttanut ilmoille koko upean loistonsa. Työmatkan varrella oli niin upeita vaahteroita, että oli pakko pysähtyä nappaamaan niistä kännykällä kuva. Jos huomenaamuna paistaa, otan kyllä kameran mukaani työmatkalle.
Kun vielä vähän viilenee ja synkkenee, niin voin vaipua syysrituaaleihini: kynttilöiden polttamiseen, romanttisten elokuvien ahmimiseen ja itseni säälimiseen 😉 Ja viikonloppuna tulee rakas ystävä kylään <3