Sanat. Ne voivat olla pieniä ja kantaa sisällään maailman verran raskasta taakkaa.
[i]Huora.
Valehtelija.
Tekopyhä.
Kaksinaamainen.[/i]
Ventovieraankin käyttäminä sanat voi satuttaa ja joskus taas läheisenkin sanomina niillä on väliä juuri sen verrran, että tietää, kenet deletoida seuraavaksi lähipiiristään.
Sitten on niitä joskus pelastavia, joskus sokaiseviakin taikasanoja:
[i]Anteeksi.
Olin väärässä.
Olen pahoillani, että sanoin asioita, jotka satutti sua.[/i]
Se ei vaan enää auta, jos edelliset sanat on päässeet kuoren alla olevaan ohuempaan suojakuoreen ja senkin läpi, alla piilevään herkkään sisukseen ja repineet sen naarmuille tai puhkaisseet sen pinnan rikki.
Rakkaudellakin on rajansa. Joskus järki ymmärtää sen ennen tunteita. Ja niin kummallista kuin se onkin, se satuttaa enemmän.