Tunnen suunnatonta ylpeyttä itsestäni, koska tänään olin Reipas Tyttö ja jaksoin jopa duunin jälkeen raahautua Oulunkylän kirjastoon rustaamaan paperille pieniä kyrillisiä aakkosia. Viime ja toissa keskiviikkona piti tehdä samaa, mutta päädyin jostain syystä lusmuilemaan vaatekaupoissa, baarissa ja kotonani. Tänään ehdinkin kirjoittaa parin tunnin aikana vaikka mitä: melkein parin viikon rästitehtävät! Ja siihen päälle vielä venäjäntunnit uusine kielioppiasioineen. Olen ahkera ja tehokas henkilö, josta muiden sietäisi ottaa esimerkkiä.
Ihmissuhderintamalla on tasaisen rauhallista, kuten aina. (Just joo… työkaverini uhkasi ilmiantaa minut siveyspoliisille, mikäli en ala käyttäytyä.) Herra Punaviinitarjoilu otti eilen illalla yhteyttä – olin kaiketi jättänyt hänelle puhelinnumeroni – ja lupasi olla parempaa seuraa, mikäli tapaamme vielä toiste. Enää vain tarvitsee tietää, oliko hän kerrassaan mahdottoman huonoa vai vain semihuonoa seuraa? No, punaviini oli ainakin hyvää, eli jos seura on oikein huonoa, voin aina pyytää lisää juotavaa ja sitten se huono seurakaan ei enää häiritse…