Kaikki hyvä loppuu aikanaan

No niin, nyt se trilogia on sitten luettu. Huomenna olis töihin lähtö, eli loppui myös löhöily. Ihan hyvillä mielillä lähden duuniin, alkoi jo hieman tää toimettomuus tympiä. Töissä on myös…

No niin, nyt se trilogia on sitten luettu. Huomenna olis töihin lähtö, eli loppui myös löhöily. Ihan hyvillä mielillä lähden duuniin, alkoi jo hieman tää toimettomuus tympiä. Töissä on myös punttis käytettävissä, eli vois taas ottaa itseä niskasta kiinni siinäkin suhteessa. Eipä voi vedota siihen, ettei jaksa lähteä, kun se on siinä ihan vieressä. Ikuinen dilemma on taas et mitä musaa otan mukaan. Ei hirveen montaa levyä viittis mukaan raahata, kun niistä kuuntelee kuitenkin vain paria. Ehkä jaksaisin aamulla polttaa mukaan jonkun kokoelmalevyn jossa olis jotain joka fiilikselle.
Toivottavasti ei satu kämppikseksi sellaista joka missään nimessä ei voi kuunnella musaa yöllä, mun on nimittäin välillä vaikee nukahtaa ilman ”unimusaa”.
Nooh, huomennahan sen näkee.
Hyvä joka tapauksessa, että tuli duunii, saan rahat siihen uuteen kuvaan, ellei sit tule jotain yllättävää rahanmenoa. Yleensä aina silloin tulee kun yritän säästää johonkin tiettyyn.