Huomaan, että ruusussa on ilmennyt tiettyä itsekeskeisyyttä ja mikä tahansa puutarhuri ei kelpaa. Vaikka puutarhuri osaisi käsitellä ruusua täydellisestikkin, niin silti ruusu teroittelee piikkejään jos puutarhuri yrittää päästä liian lähelle ruusun herkkää sisintä ja uhkaa leikata sen irti juurista ja laittaa pieneen sievään maljakkoon…
Tämä ruusu haluaa löytää itselleen täydellisen puutarhurin, joka osaa helliä sen pehmeitä terälehtiä oikein ja hellästi. Ruusu haluaa ensin tutustua puutarhuriin kunnes avaa nuppunsa kauniisti ja paljastaa oman täydellisen kauneutensa. Monesti vain puutarhurit ovat liian innokkaina levittelemässä substraliaan ruusun vielä niin hentoisille juurille.
Ruusu haluaa myös, että tavatessaan puutarhurin joka on se täydellinen, että sen huomaa heti. Huomaa niin että koko varsi vapisee lehtiä myöten. Toki ruusu tietää ettei yksikään puutarhuri ole täydellinen, ja on valmis hyväksymään puutarhurin pienet puutteet, kunhan ne eivät aiheuta ruusulle itselleen haittaa.
Tietysti ruusu on myös huomannut, että ajoittain se tarvitsee kipeästi substralia, vaikkei sitä täydellistä puutarhuria vielä olekkaan tavannut. Ihan kuin substalin laatu ja kesto olisi ajoittain huono. Usein on jopa käynyt niin, että puutarhuri lannoittaessaan ruusua unohtaa ruusun todelliset tarpeet ja keskittyy vain hoitamaan omia lannoittamistarpeitaan. Tästä ruusu ei pidä ja monesti käy niin että lannoitus on epäonnistunut ja tarve substralille vain kasvaa.
Joten nyt ruusu on jättänyt ilmoituksen jossa etsii täydellistä puutahuria itselleen. Hakukriteerit saa pyytämällä…
Ja eikun puutarhanhoitokirjaan syventymään torstain puutarhanlapiointi kekkerietä ajatellen…