Hymy, kiitos tai halaus on ihania eleitä, mitä voit saada toiselta kiitokseksi siitä, että olet jeesannut toista. Auttaminen on jokseenkin symbioosi, molemmat osapuolet hyötyvät – niissä putteissa luonnollisesti, ettei toinen hyväksikäytä heikompaa.
Töistä on tullut kirjoitettua aiemminkin, hieman raskaampaan sävyyn. Asioissa on kuitenkin useampi puolisko, nyt haluaisin tuoda esiin kiitollisuuden.
Olen erittäin iloinen siitä, että minun ammattitaidolleni, sympatialleni, inhimillisyydelle, huolehtimisen tarpeelle on käyttöä. Olen kiitollinen, että saan hoitaa ihmisiä, jotka vakavan infektion tai kuoleman lähestyessä tarvitsevat apua. Minä elän silloin, kun saan auttaa toisia. Elän ja nautin siitä, että saan jonkun hymyilemään tilanteessa, missä silmäkulmat ovat kostuneet kyyneliin jonkin ikävän asian vuoksi. Tunne, mikä tulee siitä, että voi laittaa itsensä likoon toisen puolesta… se.. se on huumetta.
Ei tarvita fanfaareja, ei kiitospuheita, ei ylistäviä sanoja – hymy, halaus, katse tai kosketus riittää, kun potilas tai potilaan omainen ilmaisee mielihyvää siitä, että heitä on autettu. Saan mielettömästi energiaa ja hyvää oloa, kun potilaan hyväksi on voitu tehdä jotakin. Olo tuntuu tarpeelliselta. Haluan huolehtia, haluan auttaa, haluan kantaa toisen murheita yhdessä. Huumetta. Ilman toisten auttamista en olisi mitään.
I need to take care of you – who ever you are.