Mikä tekee ihmisestä onnellisen nykypäivänä, kun mikään ei enää tunnu miltään.. ja jos tuntuu, sen pitää olla extremeä. Suuremman ja paremman tavoittelu on tätäpäivää, tavallisiin perusasioihin ”tyytyminen” tekee ihmisestä arkisen ja tylsän. (Kaikki tämä siis kärjistettynä.)
Onnellisuus löytyy helposti mitä naurettavimmista asioista: Sinkku menee kauppaan, usein lähikauppaan, ottaa ostoskorin, mihin kokoaa kaikki tarvitsemansa tuotteet. Ruokatarvikkeita täyttyy yleensä korkeintaan muovipussillisen verran. Pariskunta menee kauppaan, usein supermarkettiin, ottaa ostoskärryn (huomioikaa tässä vaiheessa ostoskärryihin syötettävä vip-lantti, jota sinkku ei tarvitse), lataa kärryt täyteen ja kantaa kolme ruokakassillista ulos kaupasta (mies urhoollisesti retuuttaa joko kaikkia kolmea pussia tai nainen avustaa siinä kaikkein kevyimmän kassin kantamisessa). Tuo vip-lantti, jonka tunget ostoskärryn panttilokeroon, on status siitä, että ruokit enemmän väkeä kuin itsesi. Vip-lanttini pölyyntyy paikassa, mihin sen joskus ikuisuus sitten jouduin jättämään.
Olisin tuhannesti onnellisempi, jos voisin kirota kaupan ostoskärryt pimeimpään maanrakoon unohtaessani feikkilantin kotiin, etenkin silloin, kun rahapussissa ei olisi yhtään euron kolikkoa, jotta saisin apuvälineen liikkeelle ja kasattua siihen elintarvikkeita parisuhteeni ruokkimista varten. Haluan olla vip-lantin käyttäjä, haluan, että kauppakassini kannetaan kaupasta kotiovelle asti, haluan ostaa kolme kassillista tavaraa yhden sijasta. Onnellisuus on kolmessa kauppakassissa ja vip-lantissa.
Sinkkukin eksyy joskus isoihin kauppohin: laahustaa ostoskori kädessään kilometrin mittaisia käytäviä pitkin hakeakseen muutamaa tuotetta. Leipä- ja juusto-osastolla parit miettivät, oliko juustoa riittävästi jääkaapissa ja mikä oli voitilanne. Oliko leipää pakkasessa? Pitäisikö ostaa patonkia punaviinin siivelle? Kulta, oliko meillä edes sitä punaviiniä? Sinkku joutuu muistamaan jääkaapinsisällönsä itse, ei tarvitse kysyä kenenkään mielipidettä, jos haluaa kokeilla uutta juustomerkkiä tai ihmetellä, mitä pakkaseen on unohtunut. Juustosta kiisteleminen kaupan kylmäaltailla tekisi onnelliseksi. Juuston asettaminen vip-lantilla kulkevaan ostoskärryyn tekisi vielä onnellisemmaksi.
Joidenkin arkipäiväiset asiat ovat joillekin pieni pala onnea 🙂