Ei TAAS. Jostain syysta city on temppuillut viime aikoina ihan luvattoman paljon. Ja jalleen kerran kirjoitettuani eilen aarettoman fiksun ja pohjattoman syvallisen blogimerkinnan, mokoma jumahti eika tallentanut kyseista hengentuotettani. Eilen oli ihan liian matala energiataso, etta olisi jaksanut tuottaa samanlaista timanttia (ha. ha. ha.)joten en edes yrittanyt kirjoittaa eilen uudelleen. Now here goes.
Oli siis lauantaina ne bileet. Huh huh. Siella oli boolia. (tarviiko sanoa enempaa.) Ilta meni oikein rattoisasti. En tosin tiia miksi mulla on kannissa ihmeellinen tarve outata itteni kaikille lasnaolijoille. Paikalla oli varmaan 30 ihmista, joista en tuntenut ketaan muuta kuin sen tyokaverini, jonka kanssa paikalle menin. Ja melkein kaikille, kenen kanssa juttelin, piti sitten tehda selvaksi etta mulla sitten on tyttoystava. Vaikkei se olisi ollut millaan lailla olennaista keskustelun kannalta. Mutta siis olihan siella kivaa. Enka tietaakseni nolannut itseani kovin pahasti. Tuskin kukaan ainakaan muistaa vaikka olisinkin nolannut.
Eilinen oli sitten ihan aarettoman laiska paiva. Olin kaverini luona yota ja selvisin kotiin klo 15 tienoilla. Siita eteenpain en tehnyt _mitaan_ muuta kuin istuin koneella, netissa ja katselin L-Koodia dvdlta ties monettako kertaa. Ja soin. En oikeasti mitaan muuta. Tanaan onkin pitanyt ottaa itseaan niskasta kiinni. Vaimoke tulee nimittain kotiin tana iltana. Oon jo siivonnut, pyykannyt ja illemmalla laitan ruokaa. Yeah baby.
(tahan mennessa on varmaan kaikille selvaa, ettei tassa ole kyse mitenkaan mielenkiintoisesta blogimerkinnasta. niin. mutta olisittepa paasseet lukemaan sen eilisen verbaalisen ilotulitukseni.)