Oppien elämässä eteenpäin

Terve taas. Kiva kun pääsit lukemaan tätä turhaa jorinaa.

On sunnuntaiaamu… tai no enää mikään aamu ole. Iltapäivän puolella jo. Viikonloppuaamut ovat vähän tämmösiä, joustavia.

Mulla oli tässä ihan johtoajatuskin, mutta en enää muista mitä piti kirjoittaa. Opin juuri vahingossa jotain uutta kohtalaisen uusista Harman Kardonin tikkukaiuttimistani. Huomasin, että tikkujen pohja liikkuu, jolloin tikut saa eri asentoihin. Huomattavasti paransi musiikkielämystäni. Kuuntelin eilen DVD:ltä Joe Strummerin keikkatallennuksia ja olin pettynyt, kun en saanut kaiuttimia suunnattua kuin sivusuunnassa. Nyt osaan taas paljon enemmän. Vahingossa oppiminen ei kai ole pedagoginen oppimismenetelmä, mutta ehkä se pitäisi sellaiseksi lisätä. Vahingossa oppii paljon ja asiat jää mieleen yllättävän tehokkasti. En sitten tiedä, voiko vahingossa oppimista soveltaa jonkin tieteen opiskeluun. Tätä pitäisi varmasti tutkia.

Syy miksi puhun oppimistermeistä on se, että uusi opinahjoni, jonka nimeä en tässä mainitse on voittanut jonkinlaisen laatupalkinnon heidän uudesta oppimismenetelmästään. He kutsuvat sitä kehittäväksi oppimiseksi. Englanniksi siitä puhutaan termillä LbD Learning by Developing.

Eli te kaikki tuhannet peruskoululaiset, jotka tätä aivan varmasti lukevat, muistakaa nyt että tulevaisuudessa ei enää opita kirjoja lukemalla tai opettajan asioista kertomalla. Ei.. nykyään kehitytään ongelman ratkaisujen kautta. Kun on ongelma, siihen etsitään ratkaisu ja näin opitaan ja kehitytään. Itse olen keksinyt muitakin varmasti yhtä päteviä oppimisteorioita. Sanokaa jos olette samaa mieltä.
Jos LbD on Learning by Developing, niin tänään opin kaiuttimien kuuntelukulman muutoksen vahingossa.
LbA Learning by Accident.

LbM Learning by Mistakes, eli virheistä oppiminen. Tässä on kaksi alalajia.
LbOM Learning by Others’ Mistakes ja
LbMM Learning by My Mistakes. Kyseessä siis muiden virheistä oppiminen ja omista virheistään oppiminen. Nämä eivät ole yhteiskunnallisesti kovin merkittäviä menetelmiä, sillä tuntuu usein siltä, että virheistä ei useinkaan opita.

LbP Learning by Pain. Kivun kautta oppiminen. Psykologisia perusjuttuja. Kun polttaa kätensä kuumalla hellalla, oppija oppii, mitä kuuma hella käytännössä tarkoittaa.

Vanhoja perusoppimis juttuja olivat nämä kaksi
LbR Learning by Reading. Lukemalla oppiminen
LbL Learning by Listening. Kuuntelemalla oppiminen.

Näitä on varmasti vaikka kuinka paljon lisää… Ajatuksena, se että kyllähän sitä oppii muutenkin, vaikkei sitä prosessia kutsuisikaan millään hienolla englanninkielisellä nimellä. Nyt kaikki pedagogit sitten kommenttia tähän. Otan mieluusti turpaani virtuaalisesti.