Tulin tänään takaisin Turkuun.
Mutta oli hienoa käydä pitkästä aikaa Porissa. En tosin päässyt katsomaan kavereita, kuten olin aikonut, mutta tuli sentään nähtyä entisiä työharjoittelupaikkoja, toisin kun jos käy vain vääntäytymässä viikonlopuksi ja baariin.
Huvittavaa oli, että nautin olostani suunnattomasti. Nautin Porista ja sen helppoudesta. Olenkin sanonut, että jos yritykseni töppää, niin muutan takaisin Poriin ja etsin jostain tavallisen miehen ja tyydyn tavalliseen, helppoon porilaiseen elämäntyyliin. – Kaikella rakkaudella.
__________________
Porilaisuus on niin syvällä minussa. Tunnen siellä olevani suoraselkäinen ja mitäänpelkäämätön, hymyilen, toimin itsenäisesti. Olen oma itseni.
___________________
Kaipaan Poria, mutta tiedän kaipaavani muistoja ja haamuja.
Kaipaan Markiisia, jonne mentiin 17-vuotiaina aina viikonloppuisin kuuntelemaan bändejä, riippumatta siitä, kuka siellä soitti.
Kaipaan Meccaa ja Junglea.
Kaipaan Club Moota ja sen ilmapiiriä.
Kaipaan Moon Fog Prophetia ja Alibi of Carlosia.
Kaipaan Kinokellarin lauantain näytöksiä, jotka alkoivat silloin myöhemmin illalla vanhassa Kinossa, ja jonka yläkerran nurkkapenkkiä varten olin aina ensimmäisenä jonossa.
Kaipaan olutta Kinokellarin jälkeen Emissä.
Kaipaan Emiä, jonne olisi voinut kääntää postini.
Kaipaan pitkiä tunteja Markun divarissa vain höpöttelemässä.
Kaipaan niitä ystäviäni, joiden kanssa olen onneksi vieläkin yhteyksissä.
Kaipaan itseäni, joka oli niin itsenäinen, että kävi baareissa enimmäkseen yksin.
En kaipaa sitä itseäni, joka joutui menemään baareihin yksin ja jonotti lauantaisin itsekseen Kinokellarin nurkkapenkkiä.
__________________
Huomenna elokuviin: Marie Antoinette. Onneksi saan mukaani Nättitukkatytön.