”Nytkö sen vasta näen, en ole ihmeellisempi kuin sinä, sinä jota olen aina vihannut, halveksinut ja pelännyt?”
_____________________
Sisäiset pirut valtaavat pään ja kummallakin olkapäällä istuu se punainen tyyppi sarvet päässä.
En yleensä tunne kostonhimoa tai halua olla yhtä tyhmä, jos toinen on. En tunne mustasukkaisuutta tai kateellisuutta, enkä halua kilpailla kenenkään muun kanssa kuin itseni.
Mutta. Jotenkin olen parin vuoden sisällä onnistunut keräämään kaunaa erästä ihmistä kohtaan, jonka kanssa joudun valitettavasti olemaan jatkuvasti tekemisissä.
Asiaa olisi auttanut, jos aikanaan olisin avannut suuni ja puhunut tilanteesta avoimesti kaikkien osapuolten kanssa, mutta silloin kukaan ei uskonut minua.
Nyt tilanne on kärjistynyt, koska olen kerrankin saanut ymmärrystä oikealta taholta, mutta liian myöhään. Kaikki se paha olo, mitä olen pitänyt sisälläni, alkaa pikkuhiljaa valua ulos. Ryöppäyksittäin.
Huomaan ryhtini paremmaksi, sanani selkeämmiksi ja tunnen puhdasta uhmaa. Samaan tapaan kuin silloin, kun uhmasin ala-asteella idioottia simputtaja-opettajaa.
En vain tällä kertaa aio olla se, joka äänestetään pois saarelta.
____________________
”Me vierekkäisiin narunnokkiin ripustetut ressukat, ja sätkittyämme aikamme, meidät kuoppaan heitetään.”
-A.W.Y.