Oli mies yötä. Nukuimme vain vierekkäin ja aamulla juttelimme paljon. Tuntui hyvältä, mutta kuitenkin ei se mies tainnut olla nyt se juttu.
_______________
Juttelin perjantaina baarissa exex:n kanssa. Huomasin toteavani (humalassa) älykkäästi, etten osaa enää heittäytyä. En anna tunteiden viedä.
Sitten vein lopulta erään miehen kotiini ja nukuimme vierekkäin.
Höpöttelin kamalasti, oli jäänyt vähän höpöttelyä varastoon.
Ja jatkuva pätemisen tarve, vähän kuin ensitreffeillä, yrittää näppärästi kertoa, mitä kaikkea sitä onkaan tullut tehtyä elämän aikana. Vähän kuin testaa toista, miten osaa vastata takaisin.
Lopulta huomasin puhuvani yksikseni. Mies lähti ja sekin tuntui hyvältä.
________________
Hain takaisin terapiaan keväällä, mutta eivät päästäneet, kun sanoivat, etten ole tarpeeksi sekaisin. Pitäisi olla skitso tai maaninen. Kirjoittivat vain uuden lääkereseptin. Pilleri yksinäisyyteen.
Kuitenkin tässä yksinäisyydessäni kaipaan eniten sitä, että voi puhua, puhua, puhua. Ihan mistä tahansa. Ja että toinen tekee samoin, kertoo ajatuksiaan ja toiveitaan. Jakaa asioita.
_________________
”Olkoon hän vaikka ruhtinas tai prinssi vieraan maan, täällä samanlaisen huoneen kaikki saa. Jos eksyisit yksin pimeään, täältä löytää voit enemmän, kaupunkiin on matkaa, tiedäthän.”