E meidän pieni rattijuoppo, S lusmu paska.

Neiti on ollu taas teillä tietämättömillään, ja nyt tekisi mieli kaatua ojaan, ei jaksa enää ryntäillä.

Maanantaina olin aivan jäässä koko päivän. Töissä vastailen puhelimeeni omiani ja kun esimies tuli tiedustelemaan, että olenko tuonut jo vastauslomakkeita niin tuijotin luukku auki 30 sekunttia ennen, kuin tajusin että multa on edes kysytty mtn. Onneksi mun esimies on itsekin toisinaan hiukan jäässä. Huvittavaa oli kun esimiehen esimies tuli esittelemään itsensä ja tämä minun esimieheni, melkein viiskymppinen asiallinen nainen, ilmehtii samalla kun kättelen hänen esimiestään.

Töiden jälkeen suuntasin Vaimolle. Söin hapankorppuja varmaan kilon, ja katsottiin kaikkea roskaa telkkarista. Sitten E soittikin, että noniin nyt lähdetään, me tullaan hakemaan sut. Phätrickin kautta E:lle, ja kaljapullot auki. Pelattiin myyräpeliä ja en edes voittanut.

Neljään asti sitä tuli hilluttua ja höpöteltyä ties mistä poikien kanssa. Phätrick päätti siirtyä kotiin ja me jäätiin E:n kanssa niille. Mua inhotti ajatus kävelemisestä sieltä metiköstä aamulla, ja hetken päästä oltiinkin sitten E:n mutsin autossa. Kummallakaan ei ole korttia ja kumpikin humalassa. Ihmettelen, että ei olla tuota jo aikaisemmin saatu aikaiseksi. Noh, pienistä äkillisistä kytkimen nostoista ja pitkiksi menneistä mutkista ajo sujui lähes tulkoon ok. Mietittiin, että mennäänkö motaria pitkin, kun E ei ollut ikinä ajanut henkilöautolla siellä ja todettiin vaan, että noh, vähemmän poliiseja. Mä yritin neuvoa sen mitä tiesin ja E ajoi. Kyllä siinä vähän jänskätti kun oli se 130km/h lasissa ja kuskina humalainen kortiton E :DD

Koulun pihalla E ei meinannut tajuta ensin vaihtaa pienemmälle vaihteelle, ja sitten kun tajusi se ei löytänyt oikeaa vaihdetta. Herra rupesi samalla kun ajoi tutkimaan vaihdetikkua ja mä kiljuin pää punasena, kun meinattiin ajaa kanttareihin. Ehjinä kuitenkin parkkiin asti päästiin.

Aamulla nukuttiin tietenkin pommiin. Mun piti nukkua vaan se puoli tuntia, mutta kyllähän mä siinä vaiheessa jo tiesin kun pääni tyynyyn laskin, että en tulisi olemaan pääsemään kouluun ihan heti. Lisää selitettäviä poissaoloja, great.

Koulun jälkeen siirryttiin E:lle homehtumaan. Katottiin aliaksia ja syötiin PAKASTEperunamuussia ja nakkeja. TSIISUS. Seitsemän alkaan tuntui oikeasti siltä, et mätänisin siihen sohvaan, kun tuijotin jotain kuudetta jaksoa. Katri, Rebecca ja Laura tuli käymään ja käyttivät meidät Hesessä. Tonnikalasalaatti oli aika mauton, mutta kyllä se alas meni.

Valvottiin sitten kuitenkin kolmeen asti sinäkin yönä ja E:llä oli joku kiima-aika. Melkein hermo meni. Sen pitäisi kyllä saada naista ja pian. Kaikki vapaaehtoiset voivat ilmoittautua kommentoimalla tätä blogia. Olkaa kilttejä kaikki ihanat neidit ja pelastakaa mut mun kärsimykseltä.

Tänään koulussa mun ihana RO:ni piti mulle kuuluisan puhuttelun siitä kuinka en tällä menolla valmistu ikinä. Ja ei millään malttanut uskoa, että opo oli oikeasti ryssinyt mun kurssit. Se olikin ensimmäinen ja viimeinen kerta kun annan yhdenkään opon koskea mun kurssisuunnitelmiin. E:nkin RO-piti saman saarnan E:lle. Huvittavaa sinällään.

Noh, soitin tänään Eiraan. Siellä sanottiin, että raahaa peppus tänne todistuksines niin katotaan mitä voidaan tehdä. Voipi olla, että mun ei tarvitsekaan kärsiä enää yleissivistyksen opiskelusta kovinkaan pitkään.

Miltähän mä näytän se lakki päässä.
Ja miltähän todistus näyttää.
Voi kun se psyka nyt pysyis E:ssä.

Kävin JL:llä kahveella, poikkesin mammallakin ja sieltä menin Matariin katsomaan maailman suloisinta kummipoikaani. Leikittiin kuppileikkiä. Vili antoi vuorotellen mulle kahta eri kuppia ja toista ”maistaessa” irvistin ja toista taas näyttelin tyytyväistä. Vili kikatti hirmuisesti aina mun irvistäessä, niin vekkuli kaveri. Nauraa mulle aina kun oon tyhmä. L:kin oli paremmassa kunnossa käytyään lääkärillä.

Huomenna suuntaan Eiraan ja perjantaina lähdetään Viroon äidin ja V:n kanssa. Suunnittelin selvää viikonloppua, mutta saa nähdä, kun pamahdan Helsinkiin lauantaina kahdentoista pintaan halpojen viinojen kanssa, että kuinka käy. Auz.

Huomenna voisin blogata näistä kouluvaihdoksista enemmän, ja ei, en ole TAAS tekemässä äkkinäisiä päätöksiä niiden suhteen.