Joyce Carol Oates saa neppariin

Sain eilen luettavakseni seiskaluokkalaisen Akun tekemän kirja-arvostelun Joyce Carol Oatesin kirjasta Syntipukki. En tiedä itse kirja-arvosteluista mitään koska en ikinä osaa sanoa muuta kuin "ihan kiva" tai "no emmäätiä, paskaa"….

Sain eilen luettavakseni seiskaluokkalaisen Akun tekemän kirja-arvostelun Joyce Carol Oatesin kirjasta Syntipukki.
En tiedä itse kirja-arvosteluista mitään koska en ikinä osaa sanoa muuta kuin "ihan kiva" tai "no emmäätiä, paskaa".

Akusta tuli just mun personal hero, oikeesti.
[IMG 1394042]
*****

Joyce Carol Oates – Syntipukki

En todellakaan yrittänyt ymmärtää mitä kirjan juonessa on tekeillä. Ensin juoni meni vähän toimintasarjaksi eli hahaa.
Nyt jostain tyhjästä tulee pommiuhkauksia ja "kukaan ei tule tuhoamaan täydellistä suunnitelmaani, voi ei, nyt minut otetaan kiinni, miten tämä on mahdollista!"
Sitten puolivälissä olikin New Yorkissa tekeillään huono rakkausdraama ja kirja loppui epäonnistuneeseen ensisuudelmaan.
Ei oikein "minun kirjani".

Henkilöt
Matt Donaghy
Matt on ainakin ymmärrykseni mukaan viisas ja sosiaalinen persoona. Ulkonäöstä tulee mieleen aivan tavallinen ylemmän luokan perushipsteri.
Jos edes vitsailee pommi-iskusta, niin heräävät pienet epäilyt skitsofreniasta.

Ursula Riggs
"Ruma" Ursula, myös "äkäpussi" on todennäköisesti aika lähelle sellainen mitä hänen lempinimensä kertovat.
Uskon että pohjimmiltaan lempinimet eivät häntä kuvaa.
Tässä olivat suuremman roolin henkilöt.

Miljöö
Alku sijoittuu kouluun, kotiin ja niihin paikkoihin mitkä on jätetty kertomatta ennen puoliväliä.
Matt menee New Yorkiin mutta en muista miksi tarinassa mainitaan Rocky River, luonnonsuojelualue jonka läpi he tuntuivat usein menevän.

Teema
Kirjaa taitaa tai voi olla mitä tahansa komedian ja tragedian välillä. Itselleni lukeminen oli täysi tragedia. Tarina vaihtaa teemaa kesken tarinan draamasta rakkaustarinaksi, ja lopussa kun Pumpuli (koira) siepataan, taas draamaksi.
Tämä muunnosefekti näytti sen, että kirjoittaja on kokenut (piste puuttuu, jäi epäselväksi loppuiko analyysi tähän, Akun mukaan kyllä).

Tuomio
Mielestäni kirja oli hieman liian filosofinen, kun taas parasta alaani on tilastotiedot, esim. historia.
Rakkaus ja draama eivät ole lempikirjallisuuttani, pidän enemmän urheilukirjallisuudesta.
Positiivistä oli se, että tarina oli hyvin rikas ja monipuolinen. Sen taas huomaa siitä että tilastoja ajatellen kirjassa tapahtui pidätys, kuulustelu, ainakin kolme rakkausosiota, sieppaus ja loppukevennys.
Miinusta siitä että tarina toisti itseään ja välillä tarinan kulussa jarruteltiin.
Tarinan olisi voinut tiivistää konseptille kuten minä olen nyt tehnyt.
Tuomio: 3/5