Useimmat ihmiset pitävät salaisuuksia luonnollisena osana elämää.
Arkisena, hallittavana asiana.
Mutta kansainvälinen tutkimus paljastaa, että salaisuudet käyttäytyvät mielessä tavalla, jota useimmat eivät odota — ja juuri tämä tekee niistä haitallisia hyvinvoinnille.
Salaisuudet palaavat luoksesi
Melbournen yliopiston ja Columbian yliopiston tutkijat selvittivät kahdessa laajassa pitkittäistutkimuksessa, että keskivertoihminen kantaa noin yhdeksää salaisuutta, joita hän pitää itselleen vähintään kohtalaisesti merkittävinä.
Salaisuudet eivät ainoastaan vaivaa sosiaalisten tilanteiden aikana — ne palaavat mieleen toistuvasti, keskimäärin kerran noin kahdessa tunnissa.
LUE LISÄÄ: Psykologit: tämä lause jota ihmiset toistavat päivittäin paljastaa korkean tunneälykkyyden
Yleisimmät salaisuudet ovat yllättävän tavallisia
Tutkimuksessa käytettiin 38 salaisuuskategoriaa, ja tulokset piirtävät kuvan varsin arkisista asioista, joita ihmiset piilottavat.
Yleisin salaisuus oli valehteleminen — lähes 78 prosenttia tutkittavista kertoi kantavansa valheeseen liittyvää salaisuutta.
Toiseksi yleisin oli tyytymättömyys omaan ulkonäköön, jota raportoi yli 70 prosenttia.
Seuraavaksi yleisimpiä olivat rahaan liittyvät salaisuudet, salaiset romanttiset tunteet ja piilotettu seksuaalinen käyttäytyminen.
Tutkittavat eivät kuvanneet salaisuuksiaan dramaattisiksi.
He pitivät niitä ”kohtalaisen merkittävinä” — mutta juuri tämä tavallisuus tekee ilmiöstä yleismaailmallisen.
Vahinko ei synny salailusta vaan siitä, miten ajattelet salaisuutta
Perinteisesti tutkijat olettivat, että salaisuuksien haitallisuus liittyy niiden peittelemiseen sosiaalisissa tilanteissa.
Mutta Melbournen ja Columbian yliopistojen tutkimusryhmä osoitti, että ihminen ajattelee salaisuuksiaan kaksi kertaa useammin kuin joutuu peittelemään niitä.
Todellinen hinta syntyy mielen sisällä, ei vuorovaikutuksessa.
Tutkijat erottivat kaksi ajattelutapaa: spontaanin ja tarkoituksellisen.
Spontaanissa ajattelussa salaisuus palaa mieleen itsestään, ilman tahtoa — esimerkiksi kesken työpäivän tai nukkumaan mentäessä.
Tarkoituksellisessa ajattelussa ihminen kääntää ajatuksensa salaisuuteen tietoisesti, omasta tahdostaan.
Spontaanit ajatukset luovat noidankehän
Tutkimuksen merkittävin löydös koski spontaanin ajattelun vaikutusta tunteisiin.
Kun salaisuus palasi mieleen itsestään, tutkittavat raportoivat selvästi enemmän negatiivisia tunteita — syyllisyyttä, häpeää, ahdistusta ja huolta.
Vaikutus ei rajoittunut hetkeen: spontaanin ajattelun jälkeen negatiiviset tunteet olivat mitattavissa vielä noin kaksi tuntia myöhemmin seuraavassa kyselyssä.
Vastaavasti negatiiviset tunteet ennustivat myöhempää spontaania ajattelua.
Syntyy noidankehä: salaisuus palaa mieleen, olo huononee, ja huono olo saa salaisuuden palaamaan mieleen uudelleen.
Tarkoituksellinen ajattelu voi tuntua hyvältä
Toisin kuin spontaani ajattelu, tarkoituksellinen salaisuuden miettiminen yhdistyi tutkimuksessa positiivisiin tunteisiin.
Kun ihmiset käänsivät ajatuksensa salaisuuteen omasta tahdostaan, he useimmiten fantasioivat tai haaveilivat — eivät vatvoneet huolia.
Tarkoituksellinen ajattelu ei myöskään ennustanut negatiivisia tunteita ajan kuluessa.
Tämä viittaa siihen, että ajattelun tapa ratkaisee enemmän kuin sen kohde.
Sama salaisuus voi tuntua raskaalta tai kevyeltä riippuen siitä, tuleeko ajatus pyytämättä vai valittuna.
Salaisuudet painavat enemmän kuin pelkkä tietämättömyys
Aiempi tutkimus on osoittanut, että salaisuudet kuormittavat enemmän kuin muu tuntematon mutta ei-salainen tieto.
Syynä on se, että salaisuuteen liittyy tietoinen päätös piilottaa jotakin — ja tämä tekee ajatuksesta kognitiivisesti tarttuvan.
Aivojen on vaikea päästää irti asiasta, jonka piilottamiseen ne ovat sitoutuneet.
Tutkijat korostavat, ettei kyse ole siitä, onko salaisuus objektiivisesti vakava.
Kyse on siitä, miten toistuvasti se palaa mieleen — ja millaisissa olosuhteissa.
Miten katkaista salaisuuden noidankehä
Tutkijoiden mukaan spontaanin ajattelun hallitseminen on avain.
Tarkkaavaisuutta uudelleen suuntaavat tekniikat — kuten tietoinen läsnäolo tai kognitiivinen uudelleenarviointi — voivat katkaista kehän, jossa salaisuus palaa mieleen yhä uudelleen.
Tutkimusryhmä huomauttaa, että ihmisillä on myös mahdollisuus hyödyntää tarkoituksellista ajattelua rakentavasti: sen sijaan, että salaisuutta vatvoisi, sitä voi käsitellä tietoisesti ja suunnitellusti.
Seuraava kerta kun salaisuus palaa mieleesi keskellä arkea pyytämättä — tiedä, ettei se ole heikkous.
Se on aivojen automaattinen reaktio, joka syntyy piilottamisesta — ja sitä voi oppia hallitsemaan.
