Turn Loose the Swans
Darkness, my old friend
…öööö…?
Sylissä tuhisi seurusteluhaluinen kaverin vauva masu täynnä ruokaa äskeisen välipalan jälkeen. Neiti tiiraili uteliaana kahvilan vilinää eikä ollut tippaakaan kiinnostunut toisesta paikalla olevasta vauvasta. Sitten isot nappisilmät tuijottivat minua pohtivasti…
So Grim, So True, So Real…
ARGH! Kun maanantai alkaa tällaisissa merkeissä, ovat odotukset loppuviikolle lievästi sanottuna pelokkaat. Hoipuin duunista kotiin liian väsyneenä tunteakseni murhanhimoa ja makasin lattialla vartin potemassa ahdistusta ja ahistusta. Onneksi kaveri soitti…
The Thin Red Line
On olemassa monenlaisia veteen piirrettyjä viivoja, punaisia viivoja, näkymättömiä rajalinjoja ja monitulkintaisia viestejä, jotka yhdistävät ja erottavat sosiaalisissa suhteissamme. Niitä tulee aina rikkoneeksi, testanneeksi ja unohtaneeksi monenlaisin seurauksin. Oikea ja…
Illan rauhaa taas…
Torilla käyminen on ihanaa, siksi tykkäänkin kovasti tästä Kalliossa asumisesta. Hakaniemen torilta tuli tänäänkin haettua puolukkaa, luumuja, kaalia, juureksia, vihanneksi ja kukkia viikonloppua varten. Nyt on omenapiirakka uunissa, puolukkapiirakka jäähtyy…
….laiskis
kynttilöitä (toivottavasti palohälytin ei hermostu) hyvää musiikkia (Insomnium ja Tiamat vuorotellen) omenapiirakkaa (fiksatulla reseptillä) teetä (inkivääri) lasillinen punaviiniä (aika hyvää chileläistä) hyvä kirja (asiaa – Diktaattorien naiset) hyvä kirja (höttöä…
Lay of the autumn…
Syksyssä on paljon ihania puolia: – voi käyttää oikeita kenkiä – ei tarvitse pliistata koko olemustaan aurinkorasvalla – ei hikoile enää pienen sian lailla tai pelkää ihon kärähtämistä – kotimaiset…
Tummasävyinen viettelys…
Puhuimme tänään töissä musiikista. Joku työkaveri oli ostanut Viikatteen uusimman ja oli aivan innoissaan. Keskustelimme sitten suomalaisesta iskelmäkaihoisesta rockista, Kotiteollisuudesta, Hynysestä ja koko raskaan rockin boomista. Sitten päädyimme jotenkin puhumaan…
So fell autumn rain…
Kaveri houkutteli baariin tulevana viikonloppuna. Ei saa minusta seuraa, sillä ei voisi vähempää kiinnostaa. Ehkä sentään on pari keikkaa, joita voisi harkita. Silti voi käydä niin, että työt, kirjakasa ja…
Niin…
Mä sain taas tässä viikonvaihteessa muistutuksen siitä, mikä on elämässä tärkeintä. Tärkeintä ovat rakkaat ihmiset, nauru, hyväksyntä, koirien rapsuttaminen, ystävien onni, korillinen omenoita, iso suklaalevy, pieni kaiho, sateen ropina ikkunaan…
Requiem XIII 33 (Le Veilleur Silencieux)
Pilvien takana olevan kuun musiikki viettelee taas yökävelylle, vaikka kiltisti aamulla töihin menevän spinsterin pitäisi mennä nukkumaan. Silti tulee varmaan maattua lattialla unelmoimassa tämänkin biisin tahdissa. * Can you hear…