Setä…
… on nyt väsynyt.
No subject (ja loput kirjeessä)
Tuskin orkesterimme ehti joulusta selviytyä vain pintapuolisesti vioittunein maksoin kun koitti aika uuden vuoden. Tuo Herran Armorikas syntymäjuhla toi sen verran laardia itse kunkin puolivallattoman yhtyeemme jäsenen muutoin kauniisti kaartuvien…
se tulee taas…
kaikella on edelleenkin merkitys… (ja nyt ei todellakaan oo puhe vaan siitä tv-sarjasta) vanhoja frendejä tavatessa sitä taas sai päähän sä niin idiootteja ajatuksia et nyt kylä hävettää aivan suunnattomasti……
Jösses…
Oltiin eilen firman aitossa katsomassa peliä… oli vain kosteampi ilta mihin olen tottunut. Ei näin.
Huomenta!
Olipas rankka päivä eilen. Onneksi kävin aamulla purkamassa täällä vähän sydäntä niin jaksoi duunissa ihan koko päivän! 🙂 Vielä eiliseen itkuvirteen palatakseni niin moni varmaan ihmettelee miksi pitää purkaa tuntojaan…
Pikku Kananen
Kävimme lapsen kanssa katsomassa Pikku Kanasen (tässä blogissa ei ole spoilereita) suomeksi dubattuna. Vaikka suomenkielinen nimi jostain syystä aiheuttaa mulle näppyjä, oli leffa itsessään ihan ok. Lapsen kanssa se on…
when the moon is in the sky.
keittiön ikkunan verhot on taas auki. haittaa että ihmiset nostaa ne ylös ja ei laske kun lähteee töihin. täällä sitten aamu-uninen tyttö kävelee alasti ja naapurit näkee kaiken. onneksi parvekkeen…
lomavuodatusta.
on se kumma mite ajatus/pää lepää kun ei tartte olla duunis. en o stressannu yhtään mun asiakkaita tai mitään duuniin liittyvää moneen päivään, itseasias mua ei ees kiinnosta koko lafka…
Elämisen sietämätön vaikeus
Hohhoijaa. Pakko alkaa pitää taas ”päiväkirjaa” kun tuntuu että pää hajoaa. Mä en jotenkin taas kestä elämää. Periaatteessa kaikki on paremmin kuin hyvin. Jotenkin sitä vaan kaipaa jatkuvaa muutosta vaikka…
Poraaminen…
… on syvältä. Taas yksi aamu kun herrat alakerrassa alkoivat poraamisen seitsemältä. Kävin sitten kysymässä miten kauan herrat vielä poraavat ja kertoivat sitten remontin kestävän vielä vuoden, joten aion vaihtaa…