Keho reagoi stressiin neljällä eri tavalla: taistelemalla, pakenemalla, jähmettymällä tai miellyttämällä. Kyse ei ole luonteenpiirteistä, vaan hermoston automaattisista selviytymisohjelmista, jotka käynnistyvät, kun olo käy turvattomaksi.
Reaktio kertoo usein enemmän menneisyydestä kuin nykyhetkestä. Ja vaikka reaktiota ei voi poistaa, sen voi oppia tunnistamaan ja ohjaamaan uudelleen.
Taistele: hallinta on turvaa
Jos riitatilanteessa ääni nousee ennen kuin huomaatkaan, olet todennäköisesti “taistele”-tyyppiä. Hermosto valmistautuu hyökkäykseen puolustautumalla. Työpaikalla se näkyy nopeina vastaväitteinä ja tarpeena saada viimeinen sana sanottua. Kotona taas räjähdyksenä, joka menee ohi yhtä nopeasti kuin tuli.
HuffPostin asiantuntija Dr. Sue Varma kuvaa taistelevaa reaktiota yritykseksi palauttaa hallinta, kun olo tuntuu uhatulta. Usein tämä on opittu jo varhain lapsuudessa, jolloin ainoa tapa tulla kuulluksi on ollut oman puolensa pitäminen. Taisteleva ei välttämättä halua riidellä, vaan vain varmistaa, ettei jää jalkoihin.
LUE MYÖS: Milloin parisuhteen voi vielä pelastaa – ja milloin on aika päästää irti?
Pakene: kiire on suojamuuri
Toiset eivät hyökkää vaan katoavat. “Pakene”-tyyppi välttelee hankalia keskusteluja, vetäytyy, hautautuu töihin tai scrollaa puhelinta, kun tunteet käyvät liian suuriksi. Työpaikalla hän on se, joka pitää kalenterin täynnä, jotta ei ehdi ajatella. Parisuhteessa hän hiljenee ja toivoo, että tilanteet rauknevat itsestään.
Terapeutti Caitlyn Oscarson sanoo, että pakeneminen on hermoston yritys pitää olo hallinnassa, kun tilanne tuntuu liialta. Tämä tapa opitaan, kun vastaan väittäminen ei ole ollut vaihtoehto ja ainoa turvallinen tapa stressitilanteessa on ollut suojautua vetäytymällä.
Jähmety: pieni paussi suojaa
Jähmettyminen on kehon reaktio, jossa tarvitaan pientä taukoa, mutta äärimuodossaan se pysäyttää kaiken. Mieli menee tyhjäksi, sanat katoavat, keho tuntuu raskaalta. Tätä reaktiota näkee ihmisissä, jotka ovat kokeneet paljon ylikuormitusta: riitoja, vaatimuksia, jatkuvaa kiirettä.
Psykoterapeutti Erin Pash kuvaa sitä kehon suojakeinoksi silloin, kun mikään muu ei tunnu mahdolliselta. Arjessa se voi tarkoittaa sitä, että jähmetyt, kun sinulta kysytään mielipidettä tai että et pysty tekemään päätöstä, vaikka tiedät mitä haluaisit. Kyse ei ole välinpitämättömyydestä, vaan hermoston ylikuormituksesta, joka pistää kaiken hetkeksi tauolle.
Miellytä: rauha ennen kaikkea
Moni tunnistaa itsensä miellyttäjäksi, joka sanoo kyllä, vaikka haluaisi sanoa ei. Tämä on hermoston tapa hakea turvaa pitämällä muut tyytyväisinä. Miellyttäjyys kehittyy usein silloin, kun lapsuudessa rauha säilyi vain olemalla kiltti tai huomaamaton.
Aikuisuudessa se näkyy työssä, jossa et uskalla sanoa pomolle vastaan, ja parisuhteessa, jossa pyydät anteeksi asioita, jotka eivät ole sinun syytäsi. Miellyttäjä ei etsi huomiota, vaan turvallisuutta. Hän on oppinut, että konfliktin välttäminen pitää yhteyden hengissä, vaikka se tapahtuisi omalla kustannuksella.
LUE MYÖS: Onko riita todella ratkaistu, jos se jättää pahan mielen?
Reaktio ei ole sinä
Kun oman stressireaktion oppii tunnistamaan, siitä tulee vähemmän automaattinen ja sitä on mahdollista ohjailla.
Se hetki, kun huomaat olevasi taas samassa vanhassa kaavassa: puolustamassa, pakenemassa, jähmettymässä tai miellyttämässä, on itse asiassa jo edistystä. Siinä kohtaa voit päättää, miten haluat reagoida tilanteeseen oikeasti..
Lähde: HuffPost
