Pitkissä suhteissa tulee hetkiä, jolloin toinen vetäytyy. Aluksi se näkyy pieninä asioina: kosketus vähenee, aloitteet jäävät yksipuolisiksi ja läheisyys muuttuu varovaiseksi. Lopulta seksistä tulee aihe, jota ei enää sivuta lainkaan.
Joskus suhteessa haluton osapuoli on mies, joka ei tee aloitteita, eikä vastaa niihin. Kun asiasta yritetään puhua, hän vaihtaa aihetta, vetäytyy tai toteaa lyhyesti, ettei “halua käsitellä sitä”. Silti yksi asia on hänelle ehdoton: suhteen on oltava monogaaminen.
Tilanne hämmentää. Haluttomuus itsessään ei ole ongelma, mutta puhumattomuus on. Kun toinen ei avaa tilannetta eikä suostu keskustelemaan syistä, jäljelle jää vain arvailu.
Hiljaisuus luo epätasapainon
Tutkimusten mukaan seksuaalinen halu vaihtelee luonnollisesti elämän aikana, ja haluttomuus on yleinen kokemus myös miehillä. Silti miehen haluttomuus jää usein piiloon, koska kulttuurinen oletus liittää miehen rooliin toisenlaisia odotuksia.
Asiantuntijat korostavat, että ongelma ei synny halun puutteesta vaan siitä, jos siihen liittyy kärsimystä, epäselvyyttä tai vallan epätasapainoa. Tässä tilanteessa keskustelun puute siirtää vastuun toiselle osapuolelle, joka jää pohtimaan syitä yksin.
Monogaamisuuden vaatimus tuo tilanteeseen lisäkerroksen. Kun toinen ei halua, mutta samalla sulkee kaikki muut mahdollisuudet, syntyy asetelma, jossa läheisyys on kontrollin alla, mutta sitä ei jaeta.
Mistä miehen haluttomuus voi johtua?
Tutkimus ja kliininen kokemus nostavat esiin useita mahdollisia tekijöitä:
- stressi ja uupumus
- masennus ja ahdistus
- kehonkuvaan tai suorituspaineisiin liittyvät huolet
- hormonaaliset muutokset
- lääkityksen sivuvaikutukset
- käsittelemättömät ristiriidat tai tunteet suhteessa
Oleellista on, että ilman keskustelua mikään näistä ei tule näkyväksi. Haluttomuus jää määrittelemättömäksi tilaksi, jota ei voi ymmärtää eikä käsitellä yhdessä.
Kun rajat asetetaan ilman dialogia
Parisuhteessa rajat ovat välttämättömiä.
Jokaisella on oikeus olla haluamatta, mutta asiantuntijoiden mukaan rajat, joita ei sanoiteta tai perustella, alkavat helposti toimia vallankäyttönä.
Tilanne, jossa toinen osapuoli kieltäytyy seksistä, kieltäytyy keskustelusta ja vaatii yksinoikeutta, asettaa kumppanin mahdottomaan asemaan.
Kumppani ei voi vaikuttaa tilanteeseen, eikä hänellä ole tietoa siitä, onko kyse väliaikaisesta vaiheesta vai pysyvästä muutoksesta.
Monogaamisuus ei itsessään ole ongelma, mutta ilman vastavuoroisuutta ja avoimuutta se voi muuttua yksipuoliseksi vaatimukseksi.
Milloin tilanne muuttuu ongelmalliseksi?
Asiantuntijat painottavat, että suhteen haasteeksi tilanne muodostuu silloin, kun:
toinen osapuoli kärsii jatkuvasta epävarmuudesta, keskusteluyritykset torjutaan toistuvasti tai tilanne jatkuu pitkään ilman muutosta.
Läheisyyden puute vaikuttaa itsetuntoon tai turvallisuuden tunteeseen.
Tällöin kyse ei ole enää vain seksistä, vaan vuorovaikutuksesta ja vallasta suhteessa.
Puhumattomuus ei ole neutraalia
Hiljaisuus ei ole tyhjä tila. Se täyttyy tulkinnoilla, epäilyillä ja itseensä kohdistuvalla syyllisyydellä. Usein se, joka haluaa puhua, alkaa myös kantaa vastuuta tilanteesta, joka ei ole hänen yksin ratkaistavissaan.
Suhteessa, jossa toinen ei halua eikä suostu avaamaan syitä, jää lopulta kysymys ilmaan: voiko monogaaminen suhde toimia, jos läheisyydestä ja sen puutteesta ei voi neuvotella yhdessä?
Miten käsitellä haluttomuutta ja puhumattomuutta suhteessa?
- Erota haluttomuus ja vaikeneminen: haluttomuus on ok, mutta puhumattomuus syö luottamusta.
- Kerro vaikutus, älä syytä: sano miltä sinusta tuntuu (epävarmuus, yksin jääminen).
- Pyydä keskustelua konkreettisesti: sovi aika ja tapa, älä yritä “ohimennen”.
- Vältä tulkintoja: pysy faktoissa ja omassa kokemuksessa, älä arvaa syitä.
- Aseta raja hiljaisuudelle: “Tarvitsen jonkinlaisen keskustelun, muuten tämä ei kanna.”
- Sovi aikalisä, jos tarvitaan, mutta määräajalla: ei loputonta odottelua.
- Pidä kiinni omasta arjesta ja tuesta: älä jää yksin pyörittämään asiaa.
- Hae apua ajoissa: parisuhde- tai seksuaalineuvonta antaa keskustelulle raamit.
