Vanhemmuus ei ole suorituslaji
Arki pienten lasten kanssa on yhtä aikaa ihanaa ja täysin kaoottista. Pitäisi muistaa Wilma-viestit, hoitaa työasiat, olla läsnä, tarjota jotenkuten terveellistä ruokaa, opettaa tunnetaitoja ja muistaa itsekin nukkua välillä kahdeksan tuntia.
Ei siis ihme, että moni käy vähän ylikierroksilla.
Psykologi Juli Fraga on työskennellyt vanhempien kanssa vuosia ja huomannut yhden asian: onnellisimmat vanhemmat eivät ole niitä, jotka tekevät eniten. Mutta he tekevät asioita hiukan eri tavalla kuin muut.
1. He muistavat pysähtyä arjen keskellä
Kun taapero huutaa ja Teams-kokous alkaa minuutin päästä, keho reagoi: sydän hakkaa ja ääni kiristyy.
Onnellisimmat vanhemmat eivät yritä voittaa tilannetta kovemmalla äänellä, vaan he pysähtyvät hetkeksi, hengittävät syvään ja antavat hermoston rauhoittua.
Tämä tapa estää usein yhtä kaaoshetkeä leviämästä koko päivään.
LUE MYÖS: Onnellisimmat parit tekevät nämä 5 asiaa arjessa – ja siksi kipinä säilyy
2. He eivät vertaa itseään naapuriin
Moni kuvittelee, että muiden perheissä kaikki sujuu. Että toiset ehtivät harrastuksiin, leipovat itse sämpylät ja ovat kaikin puolin vähän parempia.
Vertailu tekee sen, että yksikin vähän sotkuisempi aamu muuttuu todisteeksi vanhempana epäonnistumisesta.
Onnellisimmat vanhemmat muistuttavat itseään siitä, että tämä on vain raskaampi vaihe, eikä se määritä koko vanhemmuutta. Armollisuus itseä kohtaan on yllättävän tehokas stressinlaskija.
3. He pyytävät apua – ajoissa
Moni vanhempi sinnittelee liian pitkään yksin.
Mutta viesti ystävälle, mummille tai naapurille voi muuttaa paljon: “Voitko ottaa lapset hetkeksi?” tai “Voinko purkaa tätä sulle?”
Avun pyytäminen ei tee kenestäkään huonoa vanhempaa, vaan se todennäköisesti helpottaa arkea juuri sen verran, että mieli pääsee selkiytymään.
LUE MYÖS: Onko kosketus kadonnut suhteesta? Näillä 5 keinolla palautat läheisyyden arkeen
4. He kuuntelevat, vaikka väsyttää
Kun lapsi kiukuttelee, ensimmäinen reaktio on usein komentaminen.
Mutta joskus yksi kysymys riittää: “Mikä sua nyt harmittaa?” Se ei aina poista kiukkua, mutta se kertoo lapselle, että tunne saa olla olemassa.
Empatia ei tarkoita rajattomuutta, vaan sitä, että toinen saa tulla kuulluksi.
5. He huomaavat pienet hyvät hetket
Stressi kaventaa helposti katseen. Näemme tiskit, läksyt ja kaikki keskeneräiset asiat.
Onnellisimmat vanhemmat pysähtyvät myös niihin hetkiin, kun lapsi nauraa vedet silmissä. Tai kun iltasatuhetki onkin yllättävän rauhallinen.
Hyvät hetket eivät poista kuormaa, mutta ne muistuttavat siitä, miksi tätä kaikkea tekee.
Lähde: CNBC
