Lapsuuden käsikirjoitus ei katoa, vaikka aikuistuisit
Moni kuvittelee aloittavansa parisuhteen puhtaalta pöydältä. Todellisuudessa kannamme mukanamme käsikirjoitusta, joka on kirjoitettu jo lapsuudessa.
Perheessä opittu selviytymisrooli määrittää usein sen, miten riitelemme, rakastamme ja reagoimme läheisyyteen. Se ei ole tietoinen valinta vaan tapa pysyä turvassa.
LUE MYÖS: Oletko perheesi musta lammas vai vain se, joka näkee asiat selvimmin?
Sankari, pelastaja vai näkymätön lapsi?
Jos lapsuudenkodissa oli riitoja, salaisuuksia tai liikaa vastuuta, lapsi oppii reagoimaan tavalla, joka auttaa häntä selviytymään.
Sankari on se, joka yrittää todistaa, että kaikki on hyvin. Hänestä tulee kunnianhimoinen, suorittava ja uupunut aikuinen.
Pelastaja ottaa vastuun kaikesta. Hän vetää puoleensa rikkinäisiä ihmisiä, koska ei osaa olla rakastettu ilman, että samalla hoitaa toista.
Näkymätön lapsi oppi, että turvallisinta on olla vaatimatta mitään. Aikuisena hänestä tulee ihminen, joka ei uskalla pyytää rakkautta, vaikka kaipaa sitä eniten.
Koomikko tai sovittelija oppi selviytymään tekemällä tunnelmasta kevyen. Hän vitsailee riidat pois, mutta sisällä on usein syvä tarve tulla nähdyksi muutenkin kuin läpänheittäjänä.
Syntipukki, perheen “ongelma”, on usein se, joka näkee kaikista totuuden. Häntä ei kuunneltu, joten hän oppi elämään ulkopuolisena ja usein myös ainoana rehellisenä.
Miksi palaat samaan kaavaan?
Kun rooli on opittu aikaisin, siitä tulee kuin automaattinen reaktio. Saatat etsiä kumppanin, joka tarvitsee sinua, koska se tuntuu tutulta. Tai ehkä hakeudut aina ihmissuhteisiin, joissa joudut todistamaan omaa arvoasi.
Tämä ei ole merkki heikkoudesta, vaan siitä, että kehosi ja mielesi yrittävät toistaa tuttua dynamiikkaa, jossa olit joskus turvassa.
Siksi moni huomaa toistavansa samaa tarinaa eri ihmisten kanssa: uusi kumppani, sama rooli.
LUE MYÖS: Miksi perheen nuorin on aina hauskin, charmikkain ja vähän vastuuton – tiede selittää
Miten roolista pääsee irti
Ensimmäinen askel on tunnistaa, mikä rooli sinulla on ollut. Kysy itseltäsi: mitä sinun piti lapsena tehdä, jotta oli rauha? Pitikö olla täydellinen, hiljaa, hauska, vai pelastaa joku muu? Kun ymmärrät vastauksesi, alat nähdä, miten sama malli toistuu nykyhetkessä.
Tärkeintä ei ole muuttaa itseään kokonaan, vaan opetella uusi loppu. Sankari saa levätä. Pelastaja saa sanoa “en jaksa”. Näkymätön lapsi saa tulla näkyväksi ilman, että mitään pahaa tapahtuu.
Et ole roolisi
Selviytymisrooli on suoja, jolla lapsena selvisit. Mutta aikuisena se alkaa kääntyä sinua vastaan, jos et tunnista sitä.
Onneksi tarina ei ole kiveen hakattu. Kun alat kirjoittaa sitä uudestaan, voit vihdoin olla muutakin kuin se rooli, joka sinulle kerran annettiin.
Lähde: Psychology Today
