Rakkaus ei ole ainut, mikä pitää ihmiset yhdessä. Usein se on vain inertia: hiljainen, mukava liike-energia, joka saa pysymään paikallaan, vaikka sydän olisi ollut jo matkalla muualle.
Kun “ihan ok” alkaa kuulostaa kohtalolta
Moni jää suhteeseen, joka ei enää sytytä, koska mikään ei varsinaisesti ole pielessä. Ei draamaa, ei pettämistä, ei selkeää syytä lähteä. Vain tasainen harmaa, joka venyy vuosiksi.
Sitä kutsutaan parisuhde-inertiaksi, ilmiöksi, jossa et jää rakkauden vuoksi, vaan siksi, ettei mikään pakota sinua lähtemään. Suhde jatkuu, koska se on helpompaa kuin pysähtyä ja kysyä: “Onko tämä enää se, mitä haluan?”
LUE MYÖS: Jos suhde tuntuu jumittuneelta, vika ei välttämättä ole tunteissa – vaan tavassa olla yhdessä
Inertia on mukavuuden naamio
Ihmiset pysyvät usein yhdessä samasta syystä, miksi eivät vaihda työpaikkaa tai asuntoa: muutos vie energiaa.
Eron tekeminen on kuin repisi kangasta, johon on vuosia kietoutunut. Se vaatii rehellisyyttä, keskusteluja, ehkä yksinäisiä iltoja ja uuden alun epävarmuutta.
Helpompi on vain antaa ajan kulua. Mutta hiljainen pysähtyneisyys ei ole aina rauhaa vaan joskus se on pelkoa piiloutuneena rutiineiksi.
Antaako suhde enää mitään
Kun huomaat toistavasi itsellesi “mutta ei meillä ole mitään ongelmia”, kannattaa pysähtyä. Onko suhde oikeasti sellainen, joka antaa sinulle jotain, vai vain totuttu tapa?
“Ihan ok” on kuin huoneenlämpöinen vesi: ei kylmä, muttei kuumakaan, se ei herätä mitään tuntemuksia. Inertia saa meidät hyväksymään puolittaisen onnen, koska täysi onni vaatisi muutosta.
Suhde ei pysy elossa ilman tarkistuspisteitä
Yrityksissä toteutetaan kehityskeskusteluja, autoille tehdään huoltoja, mutta parisuhteessa moni vain jatkaa ajamista, vaikka varoitusvalot palavat.
Suhde murenee hitaasti, jos kukaan ei kysy: “Miten meillä oikeasti menee?”
Inertiasta irti pääsee vain pakottamalla itsensä katsomaan peiliin, ei sen takia, että olisi pakko erota, vaan että haluaa olla valppaana ja nähdä suhteen todellisen tilan.
LUE MYÖS: Parisuhde ei hajoa riidoista – vaan siitä, että tätä keskustelua ei käydä
Aika on ainoa, mitä et saa takaisin
Suurin hinta, jonka parisuhde-inertia veloittaa, on aika. Vuodet, jotka kuluvat “ihan ok” -tilassa, eivät tule takaisin. Ja vaikka ne tuntuvat turvallisilta, niissä ei usein enää tapahdu kehittymistä.
Kun aika lopulta tekee sen päätöksen, jota itse et uskaltanut tehdä, huomaat menettäneesi mahdollisuuden löytää jotain, mikä olisi voinut olla enemmän.
Ehkä ero ei ole katastrofi – vaan korjausliike
Irti päästämisen pelko on usein suurempi kuin yksinäisyys itse. Mutta jos et uskalla tarkastella omaa tyytyväisyyttäsi rehellisesti, pysyt suhteessa, joka kuluttaa sinua hitaasti, vuosi kerrallaan.
Joskus rakkautta ei tarvitse pelastaa, joskus se on jo tehnyt tehtävänsä. Silloin ero ei ole epäonnistuminen, vaan päätös lopettaa pysyminen vain siksi, että on helpompi jäädä.
Lähde: Psychology Today
