Seurusteluväkivalta on nuorten parisuhdeväkivaltaa
Seurusteluväkivalta tarkoittaa väkivaltaa, joka tapahtuu nuorten ja nuorten aikuisten seurustelusuhteissa, tyypillisesti noin 13–29 vuoden iässä. Kyse on usein ensimmäisistä parisuhteista, joissa ei vielä asuta yhdessä, mutta joissa tunneside on vahva ja rajojen opettelu kesken.
Lue myös: Brittimies muutti Suomeen vahingossa – eikä ole palaamassa Englantiin enää koskaan
Seurusteluväkivalta voi tapahtua suhteen aikana, erotilanteessa tai eron jälkeen. Se voi olla yksipuolista tai joskus myös molemminpuolista, mutta se on aina väärin. Ilmiö koskettaa nuoria sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai taustasta riippumatta, vaikka se onkin selvästi sukupuolistunut ja osa naisiin kohdistuvan väkivallan kokonaisuutta.

Väkivalta ei ole vain lyömistä
Yksi seurusteluväkivallan haasteista on se, että se ei näytä aina siltä, mitä mielletään väkivallaksi. Fyysisen väkivallan lisäksi seurusteluväkivalta voi olla henkistä, digitaalista, seksuaalista tai taloudellista.
Se voi tarkoittaa jatkuvaa kontrollointia, mustasukkaisuutta, syyllistämistä, eristämistä ystävistä, viestien tarkkailua, painostamista seksiin tai pelottelua. Digitaalinen väkivalta voi ilmetä esimerkiksi jatkuvana vahtimisena somessa tai viestitulvana, josta ei ole lupaa irrottautua.
Tyypillistä on, että väkivalta alkaa vähitellen. Aluksi rajojen ylitykset voivat tuntua pieniltä tai jopa välittämiseltä, mutta ajan myötä ne muuttuvat toistuviksi ja raaistuvat.
Vaikutukset voivat olla vakavia ja pitkäkestoisia
Seurusteluväkivalta voi aiheuttaa monenlaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Nuoret ovat kertoneet kokeneensa ahdistusta, masennusta, pelkoa, unettomuutta ja paniikkioireita. Joillekin väkivalta on johtanut fyysisiin vammoihin, itsetuhoiseen käyttäytymiseen tai pitkäaikaisiin mielenterveyden haasteisiin.
Kokemukset voivat heijastua myös tuleviin ihmissuhteisiin. Jos omia rajoja on toistuvasti rikottu, voi olla vaikeaa tunnistaa, miltä turvallinen ja kunnioittava suhde tuntuu. Siksi varhainen tunnistaminen ja puuttuminen ovat erityisen tärkeitä.
Väkivalta ei ole nuoren yksityisasia
Seurusteluväkivallasta on mahdollista selviytyä, mutta usein se vaatii ulkopuolista tukea ja aikuisten apua. Väkivalta ei ole yksityisasia, vaikka se tapahtuisi kahden nuoren välillä. Aikuisilla on velvollisuus puuttua tilanteisiin, joissa nuoren turvallisuus on uhattuna.
Tuki ei koske vain väkivaltaa kokeneita. Myös nuoret, jotka ovat käyttäneet väkivaltaa, tarvitsevat apua ja ohjausta kohti väkivallattomia toimintatapoja. Ilman tukea opitut mallit voivat toistua uusissa suhteissa.

Turvallinen seurustelu on taito, jota opetellaan
Ensimmäisissä seurustelusuhteissa opetellaan parisuhdetaitoja, omia rajoja ja toisen rajojen kunnioittamista. Kaikki haparoivat, tekevät virheitä ja oppivat. Väkivalta ei kuitenkaan kuulu tähän oppimiseen.
Kotona, kouluissa ja nuorten arjessa on tärkeää puhua avoimesti siitä, miltä hyvä ja turvallinen suhde näyttää. Kunnioitus, luottamus, suostumus ja oikeus omaan tilaan ovat perusasioita, jotka eivät ole neuvoteltavissa.

Lue myös: Emojit, vastausajat ja pisteet – Näin paljon digitaalinen kehonkieli ohjaa deittailua
Jokaisella nuorella on oikeus suhteeseen, jossa ei tarvitse pelätä. Ja jokaisella aikuisella on vastuu varmistaa, että tämä oikeus toteutuu.
Lähde: Nettiturvakoti