Taloudellinen väkivalta on lähisuhdeväkivallan muoto, joka jää helposti piiloon, koska se näyttää ulospäin arjen järjestelyiltä: kuka hoitaa laskut, kuka osaa hoitaa raha-asioita, kuka päättää hankinnoista. Todellisuudessa kyse voi olla vallankäytöstä, jossa toisen taloudellinen itsenäisyys viedään.
Lue myös: Raha ei tuo onnea – mutta auttaako se tekemään fiksumpia päätöksiä?
Taloudellista väkivaltaa esiintyy monissa suhteissa. Se voi tapahtua parisuhteessa ja/tai eron jälkeen, mutta myös esimerkiksi aikuisten lasten ja iäkkäiden vanhempien välillä. Sillä on usein raskaat seuraukset: talous heikkenee, toimintakyky laskee, ja väkivaltaisesta suhteesta lähteminen vaikeutuu.
Raha voi olla riidan aihe, mutta taloudellinen väkivalta ei ole riitelyä. Se on toimintaa, jossa toinen hyötyy, kontrolloi tai vahingoittaa toista rahan avulla. Se ei aina sisällä vuorovaikutusta lainkaan. Jos joku ottaa velkaa nimissäsi salaa, se ei ole konfliktitilanne. Se on hyväksikäyttöä.
Samaten vanha viisaus varsinkin pikkulapsiperheissä kannattaa muistaa: koskaan ikinä ei kannata suostua tilanteeseen, jossa itse maksaa juoksevat kulut, kun työssäkäyvä kasvattaa kiinteää omaisuttaan. Tämä on arkisin ja klassisin tilanne taloudellisesta hyväksikäytöstä.
Lue myös: Tutkimus: naisille yksiavioisuus voi olla haastavampaa kuin miehille
Neljä yleistä muotoa ja merkit, joista ne tunnistaa
Rahaan liittyvä kontrollointi
Toinen valvoo rahankäyttöä, tekee päätökset yksin, pimittää tietoa tai omat raha-asiansa tai pakottaa selittämään ostokset. Hälytysmerkki on se, että rahasta tulee lupa-asia.
Taloudellinen hyväksikäyttö
Yhteisiä rahoja käytetään toisen hyväksi, toista painostetaan velkaan, varastetaan, kiristetään tai ajetaan velkakierteeseen. Mukaan kuuluvat myös romanssihuijaukset ja rakkauspetokset.
Eron jälkeinen taloudellinen väkivalta
Ero ei aina katkaise vallankäyttöä. Elatusmaksuista voidaan kieltäytyä, sopimista pitkittää ja omaisuutta manipuloida. Taloudellinen vaino voi jatkua vuosia, ja se voi ulottua myös lasten asioihin.
Työssäkäynnin tai opiskelun häiriköinti
Toinen sabotoi työntekoa tai opiskelua valvonnalla, mustasukkaisuudella, uhkailulla tai käytännön estämisellä. Se on taloudellisen väkivallan ydintä: kun tulojen hankkiminen estetään, riippuvuus kasvaa.
Miksi taloudellinen väkivalta sitoo niin tehokkaasti?
Koska se tekee toisen riippuvaiseksi. Kun omat rahat eivät ole omia tai kun talous on sotkettu velkoihin ja käyttöoikeuksiin, lähteminen muuttuu lähes mahdottomaksi. Häpeä tekee loput: moni ajattelee, että ”tämähän on vain raha-asioita” tai ”minun olisi pitänyt huomata”.
Mutta taloudellinen väkivalta ei ole synonyymi huonolle taloudenpidolle. Se on vallankäyttöä, joka usein pahenee ajan myötä.
Lue myös: Miksi naisten tekemä väkivalta järkyttää?
Jos tunnistat merkit, tee tämä
- Kirjaa ylös tapahtumat ja säilytä viestit sekä tositteet.
- Tarkista tilit, käyttöoikeudet, velat ja sopimukset.
- Hae apua matalalla kynnyksellä: väkivaltatyön palveluista, sosiaalipalveluista ja talous- ja velkaneuvonnasta.
- Jos epäilet rikosta, selvitä mahdollisuus rikosilmoitukseen.
Taloudellinen väkivalta ei aina näy ulospäin. Siksi sen tunnistaminen alkaa yhdestä kysymyksestä: kuka tässä suhteessa oikeasti päättää rahasta ja millä hinnalla?
Artikkelin lähteinä käytettiin Taloudellinen väkivalta tutuksi -hanke, Anniina Kaittila pro gradu: Rahakonfliktit ja taloudellinen väkivalta parisuhteissa
