Kun A kohtaa B:n
A-tyypin ihminen rakastaa hallintaa, selkeitä suunnitelmia ja sitä tunnetta, että kaikki on järjestyksessä. B-tyyppi taas viihtyy epämääräisyyden sietämättömässä keveydessä ja tekee asiat silloin kun tuntuu hyvältä, eikä koe syyllisyyttä siitä, jos päivä menee fiilistellessä.
Toinen rakastaa aikatauluissa pysymistä ja toinen fiiliksen mukaan elämistä. Ja silti, jostain syystä, nämä kaksi päätyvät yhteen ja usein se toimii yllättävän hyvin.
LUE MYÖS: Pelkkä rakkaus ei riitä – nämä kolme vahvuutta pitävät parisuhteen kasassa
Rytmi löytyy ristiriidasta
Kun kaksi samanlaista ihmistä seurustelee, elämästä tulee helposti liikaa jompaakumpaa: kaksi A-tyypin ihmistä kilpailee kontrollista ja palaa loppuun, kun taas kaksi B-tyypin edustajaa kelluu elämässä ilman minkäänlaista suuntaa.
Juuri erilaisuus pitää yhteyden hengissä. Tarkka suunnittelija tarvitsee rinnalleen jonkun, joka uskaltaa sanoa: “Anna olla, katsotaan myöhemmin.” Ja spontaani sielu hyötyy siitä, että joku muistuttaa, että lennolle pitää oikeasti varata paikka.
Erilaisuus toimii vain, jos sitä ei yritä poistaa
Moni tekee virheen yrittäessään korjata toista: järjestelmällinen haluaa opettaa elämänhallintaa ja rento haluaa saada kumppaninkin ottamaan rennommin. Mutta se on juuri se hetki, kun dynamiikka alkaa hajota.
Suhde toimii silloin, kun molemmat lakkaavat ajattelemasta toisen tapaa elää virheenä ja alkavat nähdä sen täydentävänä voimavarana. Yksi tuo suuntaa ja toinen keveyttä.
Kasvu ei tule samankaltaisuudesta, vaan törmäyksistä
Suhteessa, jossa rytmit ovat erilaisia, molemmat joutuvat kasvamaan. A oppii hengittämään keskeneräisyydessä ilman paniikkia. B huomaa, että joskus suunnitelmat tuovat vapautta, eivätkä kahlitse.
Erilaisuus pakottaa pysähtymään ja kysymään: miksi teen näin? Ja juuri se tekee suhteesta elävän. Kun kumpikaan ei voi mennä autopilotilla, yhteys pysyy hereillä.
LUE MYÖS: Onnellisimmat pariskunnat tekevät nämä asiat viikoittain – kuuluuko yksikään teidän arkeen?
Miksi se lopulta toimii
Loppujen lopuksi tämä dynamiikka ei toimi siksi, että se olisi helppo. Se toimii, koska se pakottaa molemmat katsomaan peiliin ja näkemään itsensä eri kulmasta.
Tällaisessa suhteessa on oltava jatkuvasti hereillä ja valmiina ymmärtämään toista sekä viemään itsensä välillä epämukavuusalueelle. Ja siitä syntyy yhteys, joka kestää silloin tällöin tapahtuvat yhteentörmäykset.
Lähde: Verywell Mind
