Aate vai sairaus?

Kolumni

Missä kulkee raja maapallon varojen hyväksikäytössä? Onko ihmisellä moraalista oikeutta kasvattaa eläimiä vain tappaakseen ja syödäkseen niitä?

Eläinten oikeudet on arvofilosofinen kysymys, johon ei ole oikeaa vastausta. Vastaus ei löydy luonnosta, sillä luonto ei tunne eettisiä perusteluja. Jokaisen täytyy ratkaista asia oman moraalinsa pohjalta. Raamatun mukaan eläimet ovat ”luonnostaan pyydystettäviksi ja häviämään syntyneitä” (2 Piet. 2:12). Mooseksen ensimmäisen kirjan mukaan eläimistä saa valmistaa vaatteita sekä niitä voi teurastaa ja uhrata Jumalalle.

Suurin osa eläinaktivisteista on vegaaneja. Vegaanit eivät syö lihaa, munaa tai maitoa. Tämän vuoksi heidän elimistönsä ei saa riittävästi B12-vitamiinia. Puutos on vegaaneilla yleistä. He saavat vitamiinia synteettisenä, joko soijaan lisättynä tai tabletteina. Mehän kaikki tiedämme, että lääketehtaat suorittavat eläinkokeita. Vegaanit loukkaavat siis eläinten oikeuksia kiertoteitse.

B12-vitamiinin pitkäaikainen puutos johtaa odottamattomiin raivonpuuskiin. Puute voi myös johtaa dementoitumiseen, depressioon, psykoosiin, keskenmenoihin sekä autonomiseen neuropatiaan, joka näkyy esimerkiksi impotenssina.

Vegaaneille ainoa sallittu, luonnollinen ja riittävä B12-vitamiinin lähde olisi terveen miehen siemenneste, jota ei vegaaniyhteisöstä löydy. Aatteensa edessä he kauniisti pyllistävät eivätkä näe, että tällaisella ravintotottumuksella he itse ovat sukupuuttoon kuoleva laji. Onneksi puutostilasta kärsivien aktivistien raivonpuuskista on myös hyötyä. EVR:n aiheuttamat ekokatastrofit työllistävät metsänvartioita, sillä joku minkit aina lopettaa. Mitä vähemmän ihmiset syövät lihaa, sitä enemmän minulle jää. Arvoisat eläinaktivistit, en ole vihollisenne. Ainoastaan toisinajattelija.

Kirjoittaja on katkaissut 6-vuotiaana elävältä kanalta kaulan.

Suosittelemme