Aki on nyt vähän väsynyt

Kolumni

Aki Kaurismäki, “Väsynyt Susi” (Voima 10/05), olet todellakin väsynyt ja narinasi vetävät jo vertoja Iso H:n uuvuttavalle jatkokertomukselle “Ex bling-bling kertoo: näin minusta tuli Che Guevara.”

Väsyneisyytesi on yhtä syvää kuin opetuslapsesi Kati Outisen, joka naama norsunveellä kertoi (HS Kuukausiliite 10/05) kuinka näyttelijän työ “on vitun vaikea ammatti”, ja että näytteleminen on “vaikeaa ja ahdistavaa”. “Vuorovaikutustaidot on näinä aikoina aika köyhääntyneet”, Outinen totesi poltellen omassa työhuoneessaan, koska tupakkahuoneessa joutuisi juttelemaan oppilaiden kanssa. Joisit vähän maitoa, Kati.

Sanot Aki olevasi “hieman allerginen” taide-sanalle. Minä olen sille todella allerginen katsottuani liikaa suomalaisia elokuvia, joissa romantisoidaan juoppolalleja (Matti, Irwin), tuijotellaan mykkänä tyhjyyteen (sinun koko tuotantosi) ja mölistään käsittämättömyyksiä kuola roiskuen (esim. Mollbergin tuotanto, Jari Halosen Aleksis Kivi).

Myönnät viihteelläkin olevan merkitystä, vaikka väitätkin, etteivät nk. hyvinvoivat ihmiset tai “juppien small talk” ole mielenkiintoinen aihe. Mutta kyllä minusta Törhösen Insiders oli mitä mainiointa campia.

Luonnehdit “moraalisi rakennuspalikoita vaatimattoman suurpiirteisesti”, vaikka luovana ihmisenä saat kaksinaismoralismin käsitteen nousemaan aivan ennenkokemattomalle tasolle.

Kun sinä, kymmenen auton omistaja, sanot maailmanlopun tulevan, kun intialaiset haluavat jääkaapin, liikuttaa se yhtä paljon kuin Idols-Agnesin väite siitä, että hänelle lapsi on tärkein.

“Joku voi tietysti ajatella, että on kerskakulutusta, että ihmisellä on kymmenkunta autoa, kuten minulla.” Naulan kantaan, Aki, vaikka toteatkin nöyrästi ajavasi vain yhtä autoa kerrallaan.

Sosiaalinen vastuu on kuitenkin lähellä suurta sydäntäsi, kunhan välittäminen ei häiritse omaa mukavuusaluettasi, kuten sademetsiä tuhoavaa ketjupolttamista.

Kun näet “jonkun suullaan katuojassa” – kuten meille täällä niin usein käy – käännät hänet ympäri ja tarkistat vielä pulssinkin. Toistakymmentä vuotta sitten annoit rahaa kurdistanilaiseen lastenkotiin lahjoitettuun bussiin. Sitten kieltäydyit kunniatohtoruudesta, koska arvonimen hyväksyminen olisi jollain monimutkaisella tavalla liittynyt eläinoikeuksien polkemiseen.

Olet uhkaillut passisi luovuttamisella, jos Suomi liittyy Natoon ilman kansanäänestystä.

Go ahead Aki, make my day.

Hevoshullun blondin blogi osoitteessa http://annaperho.city.fi

Suosittelemme