Eikö Suomen historiasta tosiaan löydy niin merkittäviä naisia, että heille riittäisi omia liputuspäiviä? Maaliskuussa vietettävä Minna Canthin päivä on toistaiseksi ainoa naiselle omistettu liputuspäivä suomalaisessa kalenterissa.
Kalevala Koru haluaa tehdä tähän muutoksen, tai ainakin herättää keskustelua aiheesta. Yritys julkaisi juuri oman “Naarasleijonien kalenterin” vuodelle 2019.
“Kansalliset merkkipäivät on Suomessa liitetty vahvasti miesten saavutuksiin: liputamme miehille monena päivänä vuodessa, kun merkittäviä naisia on liputuspäiviksi yhteiseen kalenteriimme nostettu vain yksi – Minna Canth tasa-arvon juhlistajana. Tasa-arvoisen kalenterin julkaisulla haluamme nostaa esiin Suomen historiankirjoituksen unohtamia naisia, joilla on ollut merkittävä rooli niin kulttuurimme kuin hyvinvointiyhteiskuntamme rakentumisessa”, Kalevala Korun brändi- ja designjohtaja Maria Uunila sanoo.
Tasa-arvoinen kalenteri on jatkoa marraskuussa lanseeratulle naarasleijonakorulle ja -kampanjalle, jonka kautta haluttiin tuoda tasa-arvoinen vaihtoehto suomalaisuuden symboliksi.
“Tiesitkö, että Fredrika Runeberg oli ensimmäisiä suomalaisia historiallisen romaanin kirjoittajia, sekä maamme merkittävimpiäM varhaisia naiskirjailijoita? Muistamme hänet kuitenkin miehelleen leipomastaan tortusta. Entä tiesitkö, että suomalaisen kirjastolaitoksen luoja oli muuan Helle Kannila?" kysyy Maria Uunila.
Näihin ja useisiin muihin Suomen historian merkittäviin naisiin pääsee tutustumaan tasa-arvoisen kalenterin myötä. Kalenterin toivotaan herättävän ajatuksia ja oivalluksia.
“Kalenterimme tuskin on tyhjentävä tai yksiselitteinen”, Uunila lisää. “Keskustelua saa aiheesta syntyä.”
[BOXSTORY 640]
Kalenterissa esiintyvät naiset:
- 5.2. Fredrika Runebergin päivä – Fredrika Runeberg (o.s. Tengström) (1807–1879) oli ensimmäisiä suomalaisia historiallisen romaanin kirjoittajia ja merkittävimpiä varhaisia naiskirjailijoita.
- 19.3. Minna Canthin ja tasa-arvon päivä – Minna Canth (o.s. Johnson) (1844–1897) oli merkittävä suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja.
- 9.4. Helle Kannila ja suomen kielen päivä - Helle Kannilaa (1896–1972) voidaan kutsua suomalaisen kirjastolaitoksen perustajaksi.
- 27.4. Lotta Svärdin päivä – Lotta Svärd oli vuosina 1920–1944 toiminut suomalainen naisten vapaaehtoisuuteen pohjautuva maanpuolustustyön tukijärjestö.
- 12.5. Elsa Heporaudan ja suomalaisuuden päivä – Kirjailija Elsa Heporauta (1883–1960) oli palavasieluinen suomalaisen kansanperinteen ystävä, joka halusi tuoda kalevalaisen kulttuurin nykypäivään osaksi ihmisten arkea.
- 5.6. Lucina Hagmanin ja kodin päivä – Lucina Hagman (1853–1946) oli ensimmäisen suomenkielisen yhteiskoulun johtaja ja suomalaisen naisasialiikkeen pioneeri.
- 6.7. Edith Södergranin ja runon ja suven päivä – Edith Södergran (1892–1923) oli suomenruotsalainen runoilija ja ensimmäisiä suomalaisia moderneja runoilijoita.
- 10.7. Helene Schjerfbeckin ja kuvataiteen päivä – Helena Schjerfbeck (1862–1946) on yksi Suomen merkittävimmistä kuvataiteilijoista, jonka töitä on palkittu laajasti kansainvälisesti.
- 1.8. Aurora Karamzinin ja sosiaalisen vastuun päivä – Aurora Karamzin (o.s. Stjernvall) (1808–1902) oli sosiaali- ja diakoniatyön uranuurtaja Suomessa, merkittävä hyväntekijä ja mm. Diakonissalaitoksen perustaja.
- 10.10. Tove Jansson ja suomalaisen kirjallisuuden päivä – Kirjailija ja kuvataiteilija Tove Jansson (1914–2001) oli monipuolinen kirjailija ja kuvataiteilija, joka tunnetaan parhaiten Muumihahmojen luojana.
- 8.12. Ida Mobergin ja suomalaisen musiikin päivä - Ida Moberg (1859–1947) oli Suomen ensimmäinen naispuolinen säveltäjä ja tiettävästi ensimmäinen sinfonian säveltänyt suomalainen nainen, jonka koko tuotanto käsittää yli 80 teosta.
- 21.12. Sophie Mannerheim ja suomalaisen sairaanhoidon päivä – Sairaanhoitaja Sophie Mannerheim (1863–1928) perusti sairaanhoitajien ensimmäisen monivuotisen koulutuksen ja kirjoitti useita sairaanhoitoalan oppikirjoja.
[/BOXSTORY]
