[BOXSTORY 244]
File: Henna Virkkunen
- Ikä 37 vuotta
- Pituus 176 cm
- Koulutus Fil.lis
- Tuoksu Vasta leikattu nurmikko
- Auto Pyörä tai juna
- Koti Punainen puutalo
[/BOXSTORY] [BOXSTORY 244]
Jaa/ei/poissa
Paljastamme Henna Virkkusen yhteiskunnallisen vakaumuksen
- Pääkaupunkiseudun kaupungit yhdistettävä JAA
- Väkevien alkoholien mainonta sallittava EI
- Perintövero poistettava JAA
- Turkistarhaus kiellettävä JAA
- Skientologialle annettava uskonnon asema EI
- Alkoholiveroa korotettava EI
- Seksin alaikärajaa laskettava (nyt 16 vuotta) EI
- Nuuskan myynti sallittava EI
- Kirjojen alv:tä laskettava JAA
- Subjektiivinen päivähoito-oikeus poistettava EI
- Kaupunkijoukkoliikenne ilmaiseksi EI
- Televisiolupamaksu poistettava EI
[/BOXSTORY]
Heti ensimmäiseksi – omena, ole hyvä!
”Kiitos. Omena onkin ensimmäinen, minullahan ei ole opettajataustaa. En koskaan vienyt opettajalle omenaa, ruusun kylläkin.”
Ilmoititko muuten ennen vaalirahakohua, että Kehittyvien Maakuntien Suomi tuki sinua 5 000 eurolla?
”En, en. Vasta sen jälkeen kun tukia piti täsmentää.”
Jälki-istuntoa tuosta! Tehdäänpä pistokoe. Avaan umpimähkään kysymyksen lukion kemiankirjasta: Mihin polymeerityyppiin toi tossa kuuluu, mikä se ikinä onkaan?
”Onks toi joku eläin, emmä tiedä. Pystyiskö lunttaamaan….? Hyvin harvoin on tullut oltua tekemisissä polymeerien kanssa.”
Nimenomaan! Mä en ole eläessäni koskaan tarvinnut kemiaa. Ainoa minkä opin oli että hiili on C. Missä ihmeessä tavallinen ihminen tarvitsee tuollaista tietoa?
”Sä voit aloittaa missä tahansa keskustelun tolla…”
Jos ihminen jostain syystä tarvitsisi elämässään kemian kaavoja niin silloin voi kuljettaa niitä lapussa mukanaan sen sijaan, että pänttäisi ne ulkoa.
”Onhan se hyvää tietää.”
Miksi?
”Emmä tiedä, jos mä yhtäkkiä käännähdän ja kysyn sulta kemian kaavaa!”
Opiskelumotivaation takia opettajien pitäisi pystyä paremmin perustelemaan miksi jotain opiskellaan. 1970-luvulla, kun englanti ei vielä jyrännyt, kysyimme ala-asteella mihin me sitä tarvitaan. Opettaja vastasi ”siihen että osaamme neuvoa jos englantilainen sattuu kävelemään Hyvinkään kadulla vastaan ja kysymään tietä”.
”Kyllähän opettajat pyrkii perustelemaan, mihin mitäkin taitoa tarvitsee. Tiedä sitten, kuinka paljon oppilaat nykyään kyseenalaistaa.”
Arvoin kysymykset vielä lukion matikasta, uskonnosta, biologiasta ja maantieteestä, etkä käytännössä tiennyt ainoaankaan oikeata vastausta. Eihän kysyttyjä tietoja missään tarvita, eli miksi ihmisiä pitää kiusata jonnin joutavilla asioilla? Tieto, jota ei tarvita on turhaa.
”Yksi pikkupoika oli kysynyt mihin matikkaa tarvitaan ja opettaja oli vastannut, että siihen ettei sitä huijattais.”
Laskennon, eli yhteen-, vähennys-, jako- ja kertolaskun tärkeyden totta kai ymmärrän, mutta että lasketaan jotain äksää ja yytä kaksi tuntia. Kun yläasteella kysyimme mihin sitä tarvitsemme, vastasi opettaja hetken miettimisen jälkeen ettemme mihinkään.
”Mmm.”
Opiskelkoon lukiossa matematiikkaa ne joita se kiinnostaa, miksi kaikkia pitää kiusata sillä. Muut voisivat keskittyä aineisiin, joista olettavat itselleen olevan hyötyä. Aina sanotaan ettei oppilaat koskaan tiedä mitä tulevat elämässään tekemään, mutta kyllä se tiedetään mitä ei aleta tekemään.
”Totta! Mutta lukion tehtävä on olla yleissivistävä”.
[AD]
Miten helkkarissa on yleissivistävää laskea kaksi tuntia yhteen äksää ja yytä!?
”Sehän se vasta onkin sivistävää.”
Jep. Mistä johtuu, että liikunnan opettajiksi tuntuu valikoituvan kaikki sadistiset natsit?
”Heh heh, karmeimmat koulumuistot löytyy kieltämättä tosi usein liikunnan tunneilta.”
1980-luvulla opettaja nosti rinnuksista oppilaan seinälle, vaikka tällä oli lupalappu tunneilta poisoloon. Opettajalla oli myös tapana tehdä ns. reaktiotesti. Siinä oppilaan pää oli opettajan käsien välissä ja polla piti ehtiä nykäistä alas ennen kuin kädet läpsähtävät poskille.
”Oho! Liikunnan opettajan koulutuksella on varmaan fyysisillä ominaisuuksilla suuri paino. En usko, että nykyään kukaan opettaja tuollaisia metodeja käyttää. Täytyy myöntää, että en itsekään aina koululiikunnasta pitänyt, varsinkaan hiihdosta.”
Joillekin liikuntatunnit ovat painajaismaisia. Miksei niiden rinnalla voisi olla pari tuntia muuta harrastustoimintaa?
”Se on hirveen tärkeetä, että kaikki harrastaisi liikuntaa”.
Samalla logiikalla aikuisillakin pitäisi olla työpaikoillaan pakollista liikuntaa! Mikä oikeus koululla on rääkätä jotain 18-vuotiasta fyysikoksi haluavaa abiturienttia telinevoimistelulla?
”Aikuiset tapaavat kieltämättä päivitellä lasten ja nuorten huonoa kuntoa, vaikka itse on samassa jamassa. Pyrin harrastamaan kävelyä.”
Kouluvertailuissa noteerataan kärkeen koulut joissa on paras keskiarvo, mutta eihän se kerro mitään, koska päästäkseen niihin on täytynyt olla hyvä keskiarvo. Pitäisi vertailla kuinka paljon oppilaiden keskiarvo on noussut opiskelun aikana.
”Me ei olla annettu tuloksia, vaan media on kysynyt ne ylioppilaslautakunnalta. On maita joissa koulun maine vaikuttaa asuntojen hintoihin ja siihen että vanhempien pitää muuttaa jo hyvissä ajoin ennen kuin lapsi edes syntyy alueelle missä hyvä koulu on.”
Etenkin aikaisemmin suomalaiset eivät puhuneet kieliä vaikka olisivat niitä osanneet, koska tunneilla ei opeteltu puhumaan ja käyttämään niitä. Se oli pelkkää kielioppia. Syntyperäiset englantilaisetkaan eivät saaneet kokeista kuin ysin.
”Edelleenkin siitä tulee kritiikkiä. Ruotsinkielinen media kritisoi sitä, että olisivat haastatelleet tämän kevään ruotsista ällän kirjoittaneita ylioppilaita, mutta oppilaat eivät suostuneet puhumaan ruotsia!”
Kyse voi olla ruotsin tapauksessa myös periaatteesta. Älyvapaata, että Suomessa oppilaan on pakko opiskella ruotsia, muttei kuitenkaan englantia.
”Meille on tullut ongelma siitä, että englannin valitsee melkein kaikki. Aikaisemmin valittiin myös ranskaa, saksaa ja venäjää.”
Sehän olisi monipuolisempaa, jos pakkoruotsi poistuisi.
”Niin, monethan sanoo että se vie tilan joltain muulta kieleltä, mutta en oikein tavallaan usko siihenkään…”
Totta kai se vie! Todella harva opettelee uuden kielen lukion jälkeen. Jos on kaksi pakollista kieltä, eikä olisi pakko ottaa ruotsia niin ne jotka eivät sitä opiskelisi, oppisivat jonkun ison maailman kielen. Onko muuten järkeä opettaa kahta vierasta kieltä tyypille, jolla ei ole ollenkaan kielipäätä? Sen sijaan, että osaa huonosti kahta kieltä oppisi paremmin yhden vieraan kielen jos kielitunnit keskitettäisiin siihen.
”Mmm…joo… Ei tähän yks opetusministerin reppana pysty vaikuttamaan. Tää on myös valtiollinen kysymys. Ja hyväksyn tän, vaikkei kouluaikoina ruotsi todellakaan ollut suosikkiaineeni.”
Yksi vaihtoehto olisi opettaa yläasteella ruotsin alkeet ja lukiossa saisi päättää jatkaako sen opiskelua. Harvassa on tyypit joita se enää lukiossa alkaisi kiinnostaa. Monilla pojillahan jää minun tavoin koulu kesken ruotsin takia.
”Niin.”
Tiukka vastaus. Lellitäänkö koulussa tyttöjä?
”Tyttöihin ja poikiin voidaan kieltämättä suhtautua joskus eri tavalla, esimerkiksi täydennyskoulutuksessa pyritään puuttumaan asiaan.”.
1970-luvulla ala-asteella tyttöjen jono pääsi AINA ennen poikia sisälle. Systerin luokalla tytöt pääsivät kerran viikossa tuntia aikaisemmin koulusta katsomaan telkkarista Musta ori -sarjaa!
”Olipas teillä tiedostavaa toimintaa siellä… Ei se tietenkään ole…reilua. Pohjoismaissahan kuitenkin naisilla on parempi koulutus, mutta huonompi palkka.”
Miesopettajat eivät pysy opettajina yhtä pitkään kuin naiset.
”Opettajakoulutukseen hakevista naisia on 70–75 prosenttia.”
Mikä oli traumaattisinta kouluruokaa sinulle?
”Gulassista pidin vähiten. 1970- ja 1980- luvuilla ei ollut enää pakko syödä kaikkea, kuten 1950-luvulla.”
Kyllä mulle yritettiin pakolla syöttää kokolihaa ja sanottiin, että olen siitä vanhempana kiitollinen. Yli 20 vuotta kasvissyöjänä olleena kiitollisuuteni on ylitsepursuavaa! Yrjö meinaa tulla, mutta siitä huolimatta piti rääkätä pieniä itkua tuhertavia lapsia, sadistista touhua!
”Mmm… Mulla ei ole mitään kouluruokaa vastaan. Nykyään saa aika paljon päättää paljonko ruokaa ottaa.”
Jossain vaiheessa opettajat alkoivat saada rahaa tukiopetuksista ja maikkani alkoi jättää porukkaa tukiopetukseen vaikka sai kokeista ysin ”kun on pieniä epäselvyksiä”.
”Ei se ilmeisesti palkkauksessa enää niin hyvin mene, mutta kunnat saa rahaa siitä, että siirtää oppilaan erityisopetukseen. Me ollaan muuttamassa sitä lakia kun nyt melkein kymmenen prosenttia oppilaista on eritysopetuksessa.”
Minusta tuli ateisti 17-vuotiaana, mutta silti oli pakko istua uskonnon tunneilla kun vanhemmat ei antaneet lupaa kirkosta eroamiseen.
”Joo, epäkohta on ilmeisesti edelleen olemassa. Jos on ohittanut jo rippikouluiän ja on kirkon silmissä täysi-ikäinen, niin pitäisi itse saada tehdä päätös uskonnontunneista.”
Mitä mieltä olet siitä että oppilaiden on pakko mennä talvipakkasilla välitunneilla ulos?
”Siinä saa raitista ilmaa. Se on hyvä sääntö.”
Paskan marjat! Sittenhän opettajienkin pitäisi mennä palelemaan tumput suorana pakkaseen!
”Ne saa raitista ilmaa opettajanhuoneessa”.
Käytävällä on vähintään yhtä raitis ilma ja eiköhän oppilas itse osaa mennä ulos jos se sitä ei ole! Onko muuten koulutus yliarvostettua? Olen tehnyt 20 vuotta hommia radioon, lehtiin ja telkkariin, eikä minulta ole kysytty yhden ainutta kertaa mitään opiskelutodistuksia, ei edes ainekirjoitusnumeroa.
”Mun mielestä sun työnantajat on olleet tosi leväperäisiä. On totta, että tietyillä aloilla koulutus ei ole kovin tärkeää.”
[AD]
Koska elämässä ihmisen pitää kirjoittaa aine? Ainekirjotuksessa aineen pitää olla aina tietyn mittainen ja siinä pitää olla tietynlainen ainealoitus ja ainelopetus. Eihän sillä ole mitään tekemistä luovuuden kanssa.
”Heh heh, kokeile kirjoittaa tää juttu aineen muotoon, sehän olis hienoa! Totta on, ettei ainekirjoitus ole luovin mahdollinen tapa kirjoittaa, mutta sekin riippuu tosi paljon opettajasta. Kyllä kai niissä kiinnitetään enemmän huomiota kieliopillisiin seikkoihin, vaikka nykyäänhän voi kirjoittaa vaikka lehtijuttuja välittämättä suuremmin kielioppisäännöistä.”
Lukiossa opettajat paasas aina, että opetelkaa tämä ja tämä, tätä voidaan kysyä ylioppilaskirjoituksissa. Ylioppilaskirjoituksia vartenko siellä opiskellaan!?
”Niin…joo…mun mielestä on aikamoinen sääli tässä meidän lukiossa, että hirveesti nuoret valmistautuu ylioppilaskirjoituksiin, mutta niistä ei ole välttämättä hyötyä jatko-opinnoissa. Sen takia me halutaan nyt uudistaa korkeakoulujen pääsykokeita.”
Lukiossa armeija piti propagandatilaisuuden pojille, vieläkö sellaisia järjestetään?
”Ei minun tietääkseni”.
Törmäsin eduskunnan portailla Salovaaraan ja Pertti naureskeli, että typerintä koulussa oli ompelukoneajokortti.
”Hah, onko se suorittanut sellasen – sitähän pitää hyödyntää! Mun verhoja tarttis vähän lyhentää, täytyy kysyä siltä onko sillä ompelukonetta.”
Jätit lukion vuoden jälkeen kesken, onko siitä ollut haittaa?
”Ei se ole aikaisemmin haitannut, mutta tänä keväänä siitä on kovasti kyselty. Onko sulla muuten vielä se oma valtio, mä haluisin sinne opetusministeriksi, tosin siellä ei taida olla lapsia?”
Heh, työmoraali olisi ainakin kohdillaan. Kiitos haastattelusta!
”Ole hyvä. Oot sä muuten menossa minne, mun kyydissä pääsis autolla Espalle”.
Espalle, jos ministerin kyydin saan!
”Mennään. Tässä aulassa vahtimestarit näkee ketkä ministerit on talossa kun meillä on nimikoidut henkarit. Lisäksi jostain syystä Paavo Lipposella on vieläkin oma henkari!”
