Näkymästä tulee mieleen uskonnollinen messu. Naisia ja miehiä seisoo 3. linjalla sijaitsevan Astangajooga-keskuksen suuressa salissa riveittäin.
Kämmenet on liitetty vastakkain rinnalle ja päät on painettu alas. Edessä seisoo samassa asennossa mies, joka lausuu:
”Ooommm.”
Sali toistaa: ”Ooommm.”
”Vandee gurunaam saranaara vindeeee.”
Ja kuoro: ”Vandee gurunam saranaadavindee. Sandarisiitta svatmaaa sjugaagabodeee.”
Kuoro: ”Sandarisiitta svatmaa sjugaagabodeee.” Ja niin edelleen.
Ekakertalaisten posket pullistelevat – he pidättelevät naurunpurskahdusta. ”Se alkumantra oli outo”, he hihittelevät myöhemmin. Mutta parin viikon päästä he jo kajauttavat värssyn hartaasti kuin Buddha.
Mantra on tuttu myös popmaailmasta: Madonnan Ray of Light -albumilla on kappale Shanti/Ashtangi, jonka sanat ovat astangajoogan alkumantran säkeet.
Himolenkkeilijäbodaaja-Madonna on nykyisin himojoogi-Madonna. Ja mitä Madonna tekee, sitä tekevät kaikki muutkin, myös näyttelijä Gwyneth Paltrow.
Entisestä vaihtoehtoihmisten liikuntamuodosta on tullut myös Helsingin uusin trendilaji. Vuosia joogannut tanssija kertoo, että harrastajakunta on parin vuoden sisällä muuttunut totaalisesti.
”Ennen pieni joukko hörhöjä trenaasi hikisessä kellarissa sydänverellä”, hän kertoo.
Jooga kuului samaan ryhmään rastapäiden, vaihtoehtokulttuurien, pilvenpolton ja hippiyden kanssa. Nyt Helsingissä on satoja astangajoogaajia, ja heidän joukostaan saa etsiä rastapääpilvenpolttajia vainukoirien avulla.
Keskimääräinen helsinkiläisjoogi on hyvin toimeentuleva ja hyvältä näyttävä kolmekymppinen.
”Melkein kaikki on jotain uusmediatyyppejä”, kertoo vuoden joogannut ekonominainen. Hänen toimittajaystävättärensä tarkentaa.
”Toimittajia, www-sivujen suunnittelijoita, markkinointi-ihmisiä. Ehkä myös joitain muusikoita ja muita taiteilijoita.” Ilmiselviä hippijuppeja.
Hippijuppien stressilääke
Joogasalilla ei siis montaakaan sosiaalipummia käy. Sen sijaan joogasta on tullut monen ylikuumentuneen talouden ylityöllistetyn menestyjän varaventtiili.
Uraputkeen imaistu uusmediafirman graafikko kertoo.
”Ennen tasapainotin elämän viikonloppuisin, bailasin rankasti. Päihteitä käytin reippaasti. Mutta sitten sain ylennyksen ja lisää vastuuta. Nyt ei oo enää varaa olla maanantaita vaiheessa.
Nykyisin joogaan, käytän sitä stressin lievitykseen. Joogasalille on pakko päästä, muuten en kestäisi duunissa.”
Astangajooga on eri joogamuodoista fyysisesti vaativin. Liikkeet tehdään yhteen menoon ja välillä hypätään ojentajapunnerrukseen. Notkeuden ja tasapainon lisäksi saa siis myös pattia puseroon. Mutta on selvää, ettei lajissa, jonka harjoitussessio aloitetaan värssyllä lotusjalkaisesta gurusta, jolla on tuhat loistavaa päätä, ole kyse pelkästä lihastreenistä. Joogasalin pukuhuoneessa tuskin kuulee puhuttavan kasvaneista lihaksista tai tiukentuneesta pepusta.
Tunnelma on pikemminkin kuin psykoterapiasession jälkeen. Kaikkein yleisimpiä tunnekokemuksia ovat yllättävät itkukohtaukset.
”Mä aloin alkeisjatkotunnilla yhtäkkiä itkeä, tuli niin herkkä olo,” hehkuttaa joku.
Toinen kertoo: ”Mulle tuli tänään supta kurmasanassa (rinta maahan, kädet ristiin selän taakse, jalat ristiin niskan taakse) ihan omituinen olo. Siis tosi outo, varmaan osu johonkin arkaan paikkaan. Juha (joogaopettaja) sano, että se johtu niistä jaloista niskan takana – siellä on joku tunnekeskus. Se oli ihme fiilis, alkoi jopa vähän pelottamaan.”
Joogasta puoli vuotta sitten innostunut vaatesuunnittelija yrittää kuvailla joogatunnin elämyksiä.
”On yllättävän voimakas kokemus mennä johonkin uuteen ihmeelliseen asentoon. Sitä on yhtäkkiä ihan hukassa omassa kropassaan. Ei tiedä, mikä raaja on missäkin ja painaako niskaa oikea vai vasen käsi. Vai jalka. Ei tiedä, miten on liikkeeseen päässyt ja miten siitä tullaan pois.”
Hän hymyilee eteerisesti.
”Jälkeenpäin on kauheen liikuttunut olo.”
Aina ei tiedä, tarkoitetaanko keskusteluissa henkisiä vai fyysisiä kokemuksia. Jos joku esimerkiksi kertoo ”avautuneensa”, on vaikea sanoa, ovatko vaikkapa hänen lantiolihaksensa avautuneet niin että lotus-asento sujuu, vai onko hänestä tullut avoimempi ihmisenä. Luultavasti hän tarkoittaa molempia. Usein puhutaan myös laukeamisesta.
”Päivän stressi laukesi joogatunnilla.”
Myös itkuunpurskahtamiset ovat joogaopettajien mukaan jännityksen laukeamista. Vartalossa pesii joukko henkisiä patoutumia.
”Jatkotason liikkeitä pystyy tekemään vasta sitten, kun pääsee eroon erilaisista syvistä traumoista ja estoista”, kertoo Javanainen alkeisjatkotason kurssilla.
Joskus laukeaminen on myös kirjaimellista. Nainen pukuhuoneessa kertoo.
”Saan joogassa kaiken aikaa orgasmeja. Varsinkin kun opin uusia liikkeitä.”
Muut naiset ihastelevat: ”Voi kun hienoa! Sulla täytyy todella olla tunnemaailma kunnossa, kun energiat pääsee noin vapaasti liikkumaan kropassa!”
Jooga tekee nörtiksi
”Alussa taivutukset alkavat sujumaan paremmin ja pian myös voima ja ilo alkavat säteillä kehosta,” kerrotaan Astanga-joogakoulun www-sivuilla. Jooganharrastajat huomaavatkin itsessään jos jonkinlaisia muutoksia.
Toimittajanainen väittää tulleensa tunteellisemmaksi:
”Asiat vaikuttaa muhun voimakkaammin. Mutta toisaalta oon myös tullut vahvemmaksi ja kestän näitä tunteita paremmin.”
”Se antaa lempeyttä”, sanoo toinen äidillisesti hymyillen.
Eräs juuri joogan aloittanut mies, bilehörhö, on sen sijaan huolissaan.
”Olen kuullut, että kun joogaa, kohta ei maistu enää rööki eikä viina.”
Lähes kaikki salilla olevat ovat sitä mieltä, että jooga tekee nörtiksi. Roskaruoka tökkii, liharuoka tökkii, savu tökkii ja viina tökkii, kertovat joogaajat. Kapakassa ahdistaa: röökinsavu menee keuhkoihin, ihmiset haisevat pahalle ja melu on kamala.
Yksi naisista kuvailee. ”Joogassa tiedostaa oman kroppansa niin tarkasti. Täytyy koko ajan keskittyä ja hallita liike. Jos on viikonloppuna ollut baarissa, se kostautuu seuraavalla viikolla: jooga on tuskaa. Ei pysy pystyssä ja vapisee, vatsa on täynnä ilmaa. Jooga on tosi herkkä juttu – kaikki vaikuttaa treenin sujumiseen.”
Hän hihittää: ”Kaikkein kauheinta on, jos vieressä joogaa huonona päivänä joku kiinnostava mies – menee paperit aivan sekaisin, ei pysty skarppaamaan ollenkaan.”
Joogan aloittaminen voi Suomen kaltaisessa maassa olla sosiaalinen itsemurha. Eräs nainen kertoo. ”Kaverit ei tajua, miksi mä en enää dokaa. Mutta jos dokaa, jooga menee pilalle. On kaksi mahdollisuutta: nauttia joogasta tai nauttia vanhasta sosiaalielämästä. Mä valitsen joogan. Siitä saa parempia kicksejä.”
Kaikkien naisten kicksejä astangajooga ei paranna, ainakaan joogimiesten tyttöystävien. Moni joogaava mies huomaa, että seksissä menee hukkaan paljon elinvoimaa. Niinpä he ryhtyvät säästölinjalle. Naisten kannattaakin ohjata miehensä mieluummin seksuaalisuutta ylistävän tantra-joogan pariin.
Jako kahteen
Ei röökiä, ei viinaa, ei seksiä, ei roskaruokaa, ei mitään ruokaa kolme tuntia ennen joogasessiota. Ei, ei, ei, ei. Ja vielä kerran ei. Ja lista ei lopu tähän. Länsimaiseen työelämään liittyvät kiire ja stressikään eivät nimittäin pidemmän päälle sovi yhteen joogan kanssa. Kuten intialainen guru, Shri K. Pattabhi Jois neuvoo: ”Hiljainen mieli on vahva ruumis.” Jotkut luopuvat lopulta myös työstään ja ryhtyvät kokopäiväjoogeiksi. Joogaopettaja Juha Javanainen esimerkiksi toivotti insinööriuransa huitsinhiiteen.
Suurin osa jooganharrastajista kuitenkin pitää joogaa vain hyvänä harrastuksena. Itse asiassa, suurin osa lopettaa ennen kuin päästään tasolle, jossa valintoja aletaan tehdä. Mutta löytyy myös paljon hurahtaneita. Totaalisesti. He ovat jooganneet puoli vuotta ja jo löytäneet joogasta vastaukset kaikkiin elämänsä kysymyksiin: heidän mielestään ainoa oikea tapa elää on jooga. He luokittelevat ihmiset kahteen kastiin: niihin, jotka joogaavat ja niihin, jotka elävät puolielämää.
”Se on hyvä jätkä”, sanoo mies toiselle ja kumartuu lähemmäksi: ”Se joogaa.” Vaihdetaan merkitsevä katse. Välillä nämä uskoontulleet ovat hiukan rasittavia. Kuin verkostomarkkinoinnin golden boys he levittävät ilosanomaa ympäristöönsä. ”Sun pitäisi joogata. Tuu käymään edes kerran. Mä maksan. Vain yhden kerran, sitten voit itse päättää, tuletko uudestaan.”
Jos astangajoogassa haluaa kehittyä, tavoitteita riittää. Matka on loputon. Liikesarjoja on olemassa kuusi, joista yli kymmenen vuotta jooganneet opettajat Juha Javanainen ja Petri Räisänen harjoittelevat parhaillaan kolmatta. Tällä hetkellä maailmassa on vain kaksi joogia, jotka tekevät myös viimeistä eli kuudetta sarjaa.
Häh?
Astangajooga perustuu 2000 vuotta vanhaan perimätietoon. Joogan perusteosta, jonka joogi Nathamuni loi, ei olla koskaan painettu, mutta ei hätiä: kirjan sisältö avautui unessa pyhiinvaellusmatkalla olleelle Shri T. Krishnamacharya -joogille.
Joogaharjoitusten lopullinen päämäärä on – paitsi itsensä mahdottomaan solmuun vääntäminen ja yli-inhimillisen tasapainoaistin saavuttaminen – olotila nimeltä samadhi: syvä meditaatiotila, autuas supertietoisuus, samanistinen transsi. Astangajooga on oppiensa mukaan varsinaista ihmelääkettä. Erityisen hengitystavan, kurkussa suhisevan ujjayi -hengityksen, sanotaan aikaansaavan voimakkaan ruumiinsisäisen lämmön, joka puhdistaa lihaksia ja sisäelimiä sekä poistaa elimistölle haitallisia myrkkyjä. Lisäksi samalla vapautuu elimistölle hyödyllisiä hormoneja ja mineraaleja, jotka ravitsevat ruumista, kun joogatessa hikeä hierotaan ihoon. Hengittäminen myös takaa tehokkaan verenkierron. Pidemmällä tähtäimellä vaikutuksia pitäisi olla lisää: hermojärjestelmän puhdistuminen, energiakanavien avautuminen jne. Jooga myös parantaa allergiat, astman ja orastavan flunssan. Länsimainen lääketiede ei usko tähän.
Suomen joogaliitossa on tällä hetkellä 2000 jäsentä. Harrastajamäärän arvioidaan kymmenkertaistuneen viidessä vuodessa.
Missä?
Ruotsinkielisessä työväenopistossa, Arbiksessa, on pari astangajoogatuntia viikossa. Hinta on hyvin halpa, mutta: ”Ylisuuret ryhmät, hillitöntä hosumista ja fiilis puuttuu”, käyneet kertovat.
Suurin osa astangajoogan harrastajista käy Helsingin ainoassa varsinaisessa astangajoogakoulussa nimeltä Astanga Jooga Helsinki. Salit sijaitsevat Kampissa, (Eerikinkatu 43 D), Kalliossa (Kolmas Linja 21 C) ja Espoon Matinkylässä. Alkeiskurssi, joka sisältää kuukauden harjoittelujakson, maksaa 500 markkaa ja kuukausikortti 350 markkaa.
