Jyrki Kasvi

Kansanedustaja Kasvin huoneessa eduskunnan lisärakennuksessa on vain avustaja ja iso musta hattu. Olemme ohittaneet jo lapun, jossa kielletään tuomasta vierailijaryhmiä työhuonealueelle. Tuijotamme Kasvia televisiosta hänen työtuoliltaan. Käynnissä on hallituksen maksuperustelakiesityksen kommentointi. Istuntosalissa näkyy vain muutama edustaja. Ministeri Braxillakin on kiire toiseen tapaamiseen.

Tavallinen työpaikka, paitsi että 12-neliöisen huoneen pitää riittää toistaiseksi avustajan ja edustajan tavaroille: valkoiselle nallelle, TKK:n kunniakirjalle, yhteisvalokuvalle, jossa Kasvin lisäksi komeilevat Johanna Sumuvuori ja Jutta Urpilainen.

Livenä Kasvi on jokseenkin joviaali. Oma-aloitteisesti hän esittelee työpaikkansa parhaita kuvauspaikkoja: ”lasitiiliseinä on hyvä, mutta niin on suuren valiokunnan kristallitkin”. Heittäytyy kuvaukselliseksi. Hattu päähän, hattu pois, hattu kourassa. Kansanedustajaslashmalli.

Ja tekniikan tohtori Tutalta, joka asuu Espoon Laajalahdessa. Järkivihreä. Millainen on kuilu idealisti- ja järkivihreiden välillä?

”Tarvitsemme toisiamme, täydennämme toisiamme. Fundit muistuttaa realoille periaatteista, realot pyrkivät saamaan hyvää aikaan myönnytyksilläkin. Hyvä esimerkki siitä, kun kaksi vihreää periaatetta lyö toisiaan reippaasti korville, on Espoossa esillä oleva kiista jätevedenpuhdistamon paikasta. Tulisiko se pitää Suomenojalla, koska siellä altaassa viihtyvät linnut? Vai tulisiko puhdistamo siirtää toisaalle, jotta joukkoliikenne saadaan tehokkaammaksi. Olen realo. Puolueessamme ääripäät ovat aika stabiilit. Suuri enemmistö ei kuulu mihinkään ryhmään ja he punnitsevat argumentteja tilannekohtaisesti. Kahden vihreän koulukunnan olemassaolo tarkoittaa puolueessamme hyvää keskustelua. Viime aikoina olemme keskustelleet miehiin kohdistuvasta parisuhdeväkivallasta. Puolueemme on feministinen, mutta feminismi ei ole sidottu siihen, onko uhrina nainen vai mies.”

Kaikki puolueet ovat kahtiajakautuneita. Paitsi perussuomalaiset?

”On sielläkin nähtävissä… miten tämän sanoisi nyt poliittisesti korrektisti. Niin kuin änkyrät.”

Äh, olen kyllästynyt poliittisesti korrektiin puheeseen.

”Sanotaan tiukkikset ja neuvottelijat. Tiukkikset näkevät korruption kaikkialla. Neuvottelijat pyrkivät vaikuttamaan järjestelmään sisältäpäin. Vihreät ovat itse asiassa nelikentässä, koska vihreät jakaantuvat vielä vasemmisto-oikeisto-akselilla. Suomihan on sinänsä poikkeava maa, että täällä on olemassa vihreä liberaali oikeisto, jota Osmo Soininvaara edustaa. Realot ja fundit eivät jakaannu oikeisto-vasemmisto-akselin mukaan, esimerkiksi minä olen realo-oikeistolainen, Kirsi Aropaltio fundi-oikeistolainen, Anni Sinnemäki realo-vasemmistolainen, Janne Länsipuro fundi-vasemmistolainen. Tämä on hyvä, koska talouspoliittisissa neuvotteluissamme ei ole argumentteja, joita ei voisi esittää. On ollut helppo kannattaa perustulon kaltaisia järjestelmiä, jotka ovat muille ideologisesti tulenarkoja. Kansalaista kiinnostaa se mikä tilille jää, ei se, mistä järjestelmistä se tulee. Entinen eduskunta-avustajamme totesi, että työssäkäynti maksaa hänen perheelleen 300 euroa kuussa. Työstä pitäisi aina jäädä jotain käteen. Mikään järjestelmä ei ole täydellinen, joten on tärkeää ettei perustulosta tule matalapalkkatuki. On tärkeää tuoda esille aina järjestelmien hyvät ja huonot puolet.”

Vaalirahailmoitukset ja säätiöt. Jos kansanedustajan on vaikeaa seurata lakia, entä kansalaisen? Mietitäänkö sitä lakia säätäessä?

”Aivan liian vähän. Nyt käsittelemme maksuperustelakia, ja sen yhteydessä esitettiin, että laista tehtäisiin selkokielinen esite koteihin. Jos tällaisia esitteitä joudutaan tekemään, niin lain kirjoittaminen on epäonnistunut. Asia on paljon esillä erikoisalallani viestintäteknologiassa. Siinä näkyy, että kun insinöörijargon ja juristijargon eivät kohtaa, syntyy lakeja joita ei ymmärrä. Asiaa sekoittaa entisestään eri ministeriöiden käyttämät eri termit samoista asioista. Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa säädellään mitä saa tehdä päätelaitten sijaintitiedolla. Laissa mainitaan, ettei se koske päätelaitteen paikkatietoa, kun tarkoitetaan sijaintia. Insinöörikielellä paikkatieto on kuitenkin eri asia ja insinöörin kielen mukaan laitteen kehittäjät rikkoisivat aina lakia. Lipsahdusta ei ole vielä korjattu.”

Tuomioistuimiltakin vaaditaan erityisosaamista.

”Se, että käräjäoikeuden mukaan avoimen wlanin käyttäminen on rikos, on absurdi päätös. On täysin pudottu ympyröistä. Toisaalta taas tuomioistuimen päätös siitä, ettei tekstiviesti riko kotirauhaa, on outo. Häirityn pitäisi kyetä todistamaan, että häiritsijä tietää, että häiritty on kotona. Kotirauha pitäisi muuttaa viestinnän rauhaksi. On kumma juttu, kun Suomessa ei käydä perusoikeuskeskustelua. Ruotsissa keskustellaan. Suomessa on tietoyhteiskuntastrategioita, joissa ei sanallakaan mainita kansalaisoikeuksista. Esimerkiksi sellaisista asioista, kun Sears ja K-mart poimivat kanta-asiakkaidensa koneilta tietoja, mitä kirjoja he ostivat tai kenelle lähettivät viestejä. Jos joku tekisi minulle, niin huolehtisisin, että se olisi kiven sisässä ja kaltereiden takana, meren pohjassa painot jaloissa.”

Suunnitteilla on laki tupakan polttamisen kieltämisestä autossa, kun lapsia on kyydissä. Sanotaan, että se muuttaa asenteita, mutta lakikirja on kohta paksu, jos siitä tehdään asennekasvatusopas.

”Säätäisin lait siihen mihin ne on tarkoitettu. Voi syntyä epäselvyyttä siitä, että miten tästä tuli sakkoja ja tästä ei. Jos on niin välinpitämätön, että polttaa tupakkaa, kun lapset ovat kyydissä, kyse on isommasta ongelmasta kuin siitä, onko se laillista tai pitäisikö siitä saada sakkoja. Esimerkiksi kielto, jonka mukaan kaupungin asunnossa ei saisi enää polttaa, on outo. Jos ei pysty rakentamaan taloa, jossa tupakansavu ei siirry asunnosta toiseen, vika on siinä millaista rakennuttamista on hyväksytty.”

Olet arvoliberaali, et suvaitse suvaitsemattomuutta. Missä menee raja? Suvaitsetko Halla-ahoa tai uskontojen suvaitsemattomuutta?

”En ole kulttuurirelativisti. Halla-aholla oli täysi oikeus kritisoida uskontoja. Rajani menee siinä, kun Halla-aho nimeltä mainiten toivoi ystäväni joutuvan raiskatuksi. Ei siitä pidä joutua rosikseen, mutta minulla on oikeus olla vihainen asiasta. Sitä paitsi hmiset, jotka kirjoittavat kärkevää ja henkilökohtaisuuksiin menevää tekstiä, eivät saisi olla herkkähipiäisiä ja älähtää joka kerta kun joku antaa takaisin. Siteeraan Voltairea: Olen täysin eri mieltä kanssasi mutta taistelen loppuun saakka oikeudestasi sanoa se. Joskus periaatteen noudattaminen on vain todella vaikeaa. Se ei tarkoita sitä, että on sopivaa loukata ihmisiä loukkaamisen vuoksi tai toivoa tietyn ihmisryhmän tulevan raiskatuksi.”

Halla-aho sai tuomion uskonrauhan rikkomisesta. Pitäsikö pykälä poistaa?

”Pitäisi. Elämme suhteellisen sekulaarista aikaa. Turkki ja Ranska ovat erottaneet uskonnon ja valtion toisistaan, mutta ei Suomi. Yhdessä espoolaisessa koulussa taksvärkkipäivän tuotto pistettiin lähetystyöhön. Se ei ole sopivaa. Oli outoa, kun jouduin päätösvallan takia olemaan paikalla hallintovaliokunnan kokouksessa kirkkolain säätämisen aikana, vaikka en kuulu kirkkoon.”

Ovatko uskonnot tasa-arvoisia?

”Lähtökohtaisesti. Olennaista on, miten uskontoja käytetään. Vähän puhutaan uskontojen historiasta. Suurimman osan ajasta islam on ollut liberaali ja kristinusko ahdasmielinen. Marokossa törmäsin naisiin, jotka pitivät itseään hyvinä muslimeina ja kulkivat minihameessa. Länsimaat ovat tehneet radikaalille islamin tulkinnalle palveluksen. Kaikki meni vikaan, mitä George W. Bush teki Lähi-idässä ja Keski-idässä. En väitä, että ongelmat eivät olisi olleet olemassa ennen hänen toimiaan, mutta ne vakuuttivat monet islaminuskoiset nuoret siitä, että taleban on oikeassa. Bush toimi niin kuin taleban oli sanonut hänen toimivan. Tehtiin naurettavia virheitä viestinnässä; puhuttiin ristiretkistä. Miten voidaan tuhlata kaikki good will joka saatiin WTC-iskujen aikana, niin nopeasti? Se olisi ollut tilaisuus rakentaa vuoropuhelua.”

Miten sinusta tuli dippainssi?

”Yhtenä vuonna isoäitini osti minulle Prosessori-lehden vuosikerran. Seuraavana kesälomana ostin Commodore Vic-20:n. Lukion jälkeen mietin opiskelupaikkaa ja TKK:n oppaasta löytyi sana tietokone, tosin sähköosaston kohdalta. Silloin se ei ollut vielä oma osastonsa. Seuraavana vuonna tietotekniikan osasto perustettiin, mutta vanhat opiskelijat olivat haussa karanteenissa. Turhauduin asiasta, mutta innostuin työpsykologiasta ja ihmisistä, ne vasta kiinnostavia ohjelmoitavia ovatkin. Kävin kaikki työpsykologian kurssit.”

Olet huolissasi yliopistojen kilpailukyvystä. Korkeakoulutusta on paljon. Joka toinen on akateemisesti koulutettu.

”Korkeakouluttamisessa mentiin vähän liian pitkälle. Kehitettiin määrää, ei laatua. Meiltä puuttuu peruskoulutettuja ammattilaisia. Olemme rakentaneet AMK-päärakennuksia joka paikkaan, samalla ammattioppilaitosverkko on rapistunut. Se, millaisissa mörskissä ammattioppilaitoksen opiskelijat joutuvat opiskelemaan, ei voi olla motivoivaa. Matinkylän ammattioppilaitos on onneksi purettu. Sen seinät olivat vihreänä homeesta. Yhteiskunnan viesti ammattiopiskelijoille on, että näin vähän sinua arvostetaan. En ole nähnyt diplomi-insinöörin muuraamaa uunia. Koulutusjärjestelmää tulee rukata. Ongelma näkyy puurakentamisessa. Meillä on ohjelmia ja suunnitelmia, mutta ei puuseppiä toteuttamiseksi. Kehityshankkeet valuvat hukkaan. Saksassa osataan rakentaa puusta.”

(Avustaja Petri keskeyttää Kasvin ja poistuu. Kasvi kehuu häntä selän takana kultapalaksi.)

Onko järkevää kouluttaa monia suomalais-ugrilaisen kansatieteen asiantuntijoita, jos kaikki eivät työllisty?

”Tiedon määrän kasvattaminen on itseisarvo. Ilman abstraktia perustutkimusta ei ole huippututkimusta. Avaruussään tutkiminen oli kauan täysin esoteerinen tutkimusala, kunnes huomasimme, että perusinfrastruktuurin, sähkö- ja tietoliikenneverkkojen, toiminta riippuu siitä, millainen sää avaruudessa on. On itseisarvo opiskella assyrien historiaa. Eikä se sulje pois sitä, että päätyy mundaaniin työhön. Suomalainen korkeakoulupolitiikka on ollut aluepoliittinen viritys. Ja erittäin onnistunut. Sillä pidettiin Suomi kokonaan asutettuna kauan. Pulma on, että pienellä maalla ei ole varaa 20 yliopistoon. Ei synny riittävää tiedon määrää: kriittistä massaa. Suomen korkeakoulujen tulisi olla monitieteisiä tai -taiteisia. Euroopassa on outo käsitys, että kaikkien alojen täytyy olla puhtaita, jopa taiteiden kesken. Esimerkiksi että kuvataide kärsii, jos sillä on hallinnollista yhteistyötä muusikoiden kanssa. Aalto-yliopisto on varovainen askel oikeaan. Se tarvitsisi humanistisen tiedekunnan. Ei voida irrottaa tekniikkaa ja taloutta ihmisistä. Alunperin tekniikka ja talous jäivät Euroopassa yliopistolaitoksen ulkopuolelle, koska niitä ei huolittu sinne. Yhdysvalloissa ne otettiin yliopistoihin. Mikä maa on hallinnoinut sen jälkeen maailman tiedettä? Meidän pitää saada eri alojen ihmiset yhteen. Eri alojen rajapinnoilla syntyy uusia ajatuksia.”