Lun luen uutista lapsen yliajosta, jää raivoni vain tuntemani voimattomuuden varjoon. Nyt koulujen alettua tarvitsemme kiihkotonta keskustelua pelisäännöistä. Meidän on kysyttävä itseltämme, montako ekaluokkalaista Suomeen mahtuu.
Kuudenkymmenentuhannen koulunsa aloittavan lapsen yksityisautoilulle aiheuttamia vaaroja ei pidä vähätellä vedoten siihen, että hirviä elää Suomessa yli satatuhatta. On totta, että hirvi on ekaluokkalaista painavampi. Mutta sitä ei koulussa opeteta, että lapsista poiketen suurin osa hirvistä elää metsissä.
Viime aikoina suojatieonnettomuudet ovat lisääntyneet.
Lapsikin ymmärtää, että kolariin tarvitaan kaksi osapuolta, mutta sormea heristellään vain autoilijoiden suuntaan.
Eivätkö yliajot tapahdu juuri autoteillä? Vaan koska viimeksi luit siitä, kuinka jalkakäytävillä pysyttelevät eivät jää autojen alle? Ei tarvitse olla Cityn kolumnisti nähdäkseen median puolueellisuuden.
Kun kiihdytän Audi TT:lläni ehtiäkseni keltaisilla, säpsähdän usein: mitä jos sieltä tuleekin lapsi eteen? Reipas törmäys 25-kiloiseen lapseen voi olla kohtalokasta. Henkistä kärsimystä ei voi rahalla mitata, mutta pelkkä umpio autooni espoolaisessa varaosaliikkeessä maksaa yli 2 000 euroa.
On lapsellista puhua pelkästään kolarien aiheuttamasta rahanmenosta. Todelliseen loppulaskuun on ynnättävä vielä välilliset kustannukset.
Ilman lapsia tuskin maksaisimme sakkoja kameraratsiossa. Koululaisten takia rakennetaan korotettuja suojateitä, joihin ei tarvitse ajaa edes kuuttakymppiä, kun saa jo sanoa hyvästit pakoputkelleen.
Kansanedustajalleni lähettämiini kirjeisiin vastaa ainoastaan poliisi. Ne poliitikot, jotka ovat julkisuudessa kantansa lausuneet, syyllistävät väärää osapuolta. Eikö riitä, että autoverotuksemme on jo Euroopan huippuluokkaa? Pitääkö meidän vielä maksaa jalankulkijoiden holtittomuudesta?
Minä päivänä hyvänsä joku vielä ehdottaa, että Espoosta voisi kulkea töihin metrolla.
Kirjoittaja on al dente
