Hikisissä toimistoluukuissa ja muissa suomalaisääliöiden arkisisissa kokoontumispaikoissa on yksi takuupuheenaihe ylitse muiden. Kyseessä ei ole kumilätkäurpoilun MM-kisat, Kaikkosen ja kumppaneiden sunnuntainen niskalaukauspolkka eikä edes nahkahousuhinttien pallienkiristelyaarian syvä myötähäpeä. Nyt puhutaan kesälomasta.
1. Suunnittelu ja uhoaminen
Lomasuunnittelu aloitetaan hyvissä ajoin laskiaisena. Tällöin alkaa myös väistämätön “hei, enää 2,5 kuukautta LOMAAN!”-hehkutus. Asiaan syyllistyvälle kusikallolle tiedoksi: Jokainen tietää, koska ne teidän räkäset neljä-viikkoa-juhannuksesta-lomanne alkavat, joten PAINUKAAPA VITTUUN SIITÄ KIEKUMASTA, jos haluatte saada palkkaa edes siihen lomaanne asti!
2. Ensimmäisen päivän huumaa
“Lomalla käydään Airi-mummolla, kitketään rikkaruohot, laitetaan ruokavaliot uusiksi, pelataan lasten kanssa ja huolletaan parisuhdetta Pekan kanssa.” On jotenkin hellyyttävän säälittävää lupailla tota sontaa, koska lopputuloksen tietävät kaikki. Vituiks menee ja lujaa.
Ennen kaikkea parisuhteen voi surutta unohtaa, sillä päätyö tulee kuitenkin olemaan keskiketterän lanttaaminen naama punaisena joko terasseilla, paskoilla kesäfestareilla tai niissä joka helvetin pikkupaskakylien SAAPPAANHEITTOEUKONKANTOHAISTAVITUISSA!
3. Muut päivät
Tuliko yllätyksenä, että yleensä Suomessa sataa kesällä vettä? Onneksi näytät olevan melko lahjakas imuroimaan keppanaa myös sisätiloissa. Ai niin. Myös sinä päivänä sataa, kun ne kakarat on pakko viedä Lintsille, Särkkään ja Muumimaailmaan. Jälkimmäisen voit tosin korvata sillä, että paisut vielä parin makkarapaketin verran ja vedät päällesi lakanan. Eihän ne kakarat tyytyväisiä ole, mutta mitä sitten?
4. Palaaminen ja selittely
On jossain määrin turhauttavaa katsoa niitä kiiltävänaamaisia läskejä, jotka ähisten, puhisten ja silmät punottaen viimein saapuvat työpaikalle valittamaan, miten nopeasti loma kului ja miten vähän lipesi ryypyn puolelle. Näille oman elämänsä tonnikaloille voitaneen todeta, että olisi joka mielessä parempi, jos ette menisi sinne lomillenne ollenkaan, kun se kerran on noin vaikeaa. JA NYT SE RASVANEN NAAMA UMPEEN JA TEKEMÄÄN NE KUUKAUDEN RÄSTIT POIS!
Kirjoittajia vituttaa myös tyypit, jotka räpläävät kännykkäänsä, kun niiden kanssa yrittää puhua.
