Mallivanhempi

Kolumni

Vauva on on tosi kätsä PR-henkilö, koska hän kohottaa palkkiotta väsyneimmänkin palstalärvin imagoa.

Lähtötilanne: tulevan äidin ammatillisen substanssin laita on vähän niin ja näin. Mallintyön epäinhimillisistä vaatimuksista on annettu viimeinenkin haastattelu, juontokeikkojakin on hintsusti.

Mutta ainahan voi hankkia yllätysvauvan! Ensin pitää seurustella ja sanoa, että "olemme puhuneet lapsista, bla blaa…lapset ovat lahja…mutta vielä ei ole aika".

Seuraavalla viikolla raskaustestiin piirtyy viiva, josta lehdistöä informoidaan ultraäänikuvan ja liturgisen raskauslausunnon kera: "ihan sama kumpi se on, kunhan on terve, voin paremmin kuin koskaan, mieheni rakastaa pyöristyneitä muotojani" (yeah right).

Sitten: odotuksen riemut (hiukset kasvavat, olen energinen, mieleni tekee hassuja asioita kuten suklaata) ja se loputon hääsuunnitelmien vatvominen. "Haluamme nyt keskittyä tähän uuteen ihmiseen. Häiden aika on sitten, kun se tuntuu oikealta." Tarkoittaa selkokielellä: "Luuletko että menisin tällaisena tankkina vihille ja viettäisin polttarini selvin päin, hullu."

Sitten vauva syntyy, ja hän kääntää äidin elämänarvot.

"Ennen olin itsekeskeinen mutta nyt en", äiti sanoo lähtiessään töihin 36 tunnin päästä synnytyshetkestä, koska vauva ei silleesti rajota menemisiä, ja on ihanaa, kun isä ja vauva touhuavat keskenään. Kotiäitinä pysyminen viikkoa kauemmin sitä paitsi pilaisi feministien fiilikset, koska naisilla pitää olla valinnan vapaus.

Syntymää seuraavana kesänä pidetään häät. Siellä vauva jo tepastelee hassut vaatteet päällään vanhempiensa perässä tietämättömänä siitä, että hänen äitinsä on kertonut lehdissä, että vauvan kanssa kotona oleminen "tuntui kuin seinät kaatuisivat päälle".

Parhaimmillaan avioliitto kestää joitakin vuosia. Kouluikäiset lapset eivät kiinnosta ketään, mutta äiti voi julkisuudessa pysyäkseen vaikka kertoa olevansa ontto ja turta hässiessään c-luokan poppilaulajan kanssa heinäladossa sillä aikaa kun julkkisvauva kävelee koulunsa pihan läpi miettien, miten selvitä taas näistäkin lööpeistä.

Kirjoittaja on ihku söpöliini.

4 kommenttia

ilkkarabies

3.9.2006 13:22

Varsin osuva summaus.
Ehkäpä sinulla oli aiemmin ihan liian kiire tai jokin vielä painavampi syy, miksi kolumniesi taso kävi paikallislehden kiukkuisen mielipidekirjoittajan sfääreissä.
Tämä taas oli moneltakin kantilta illisteltynä hauska ja hyvin kirjoitettu.

Hyvä A-P!

Menestystä jatkoon,
-Ilkka

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

beeby

3.9.2006 22:54

Hyvä juttu - pitkästä aikaa! Noinhan se tuntuu monilla menevän.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

dorts

4.9.2006 00:12

Anna Perho, mä rakastan sun kolumneja! Jatka. Älä koskaan lopeta.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
5 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

K_R

7.9.2006 11:40

Hyvä Anna!

Olen harvoin kanssasi täysin samaa mieltä, koska joskus pyrit mielestäni liiaksi olemaan "hyvä jätkä" ja pilkkaamaan feminismiä, mutta kerrankin tuli osuvaa kritiikkiä ja jopa ihan hauskasti kirjoitettuna.

Lapsen hankkiminen on joillekin julkkiksille kuin uskoon tulo. Kätevä tapa ratsastaa takaisin otsikoihin "uran" hiipuessa.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
7 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi