Piitu Kauppi

Piitu Kauppi on oikealta, mutta onko hän oikeassa? Jaana Rinne kohtaa piikkikorkoisen blondin, joka on kapitalistimörkö liberaaleille. Mutta älkää katsoko vain karvoihin. Kuoren alta löytyy yllättäviä piirteitä: hämmentävää horoskooppiuskoa ja avarakatseisia homokäsityksiä.

Helmikuinen krapula-aurinko valaisee Svenska Teaternia. Cafe Kafkassa on paikalla enimmäkseen kalpeaan lauantaiaamuun pukeutuneita kaupunkilaisia. Piia-Noora Kaupin musta jakkupuku erottuu asiallisuudellaan. Piikkikorot keikkuvat hakemaan kahvia.

Hurjat korot.

“Eivät hirveän kätevät helsinkiläisessä loskasäässä… Seuraan aika vähän muotia tai mitään tyyliasioita. Olen käytännön pukeutuja. Ainoa heikkouteni ovat kengät, niitä ostaessani repsahdan käytännöllisyydestä.”

Mikä brändi?

“Italialaiset Pollinit.”

Hmm. Nuo näyttävät siltä, että niillä voi potkia turhat tyypit pois tieltä konventissa, tai vaikka Suomen Natoon… Olet päässyt pitkälle politiikassa. Miksi? Ystävä antoi vastauksen sanoessaan: Kauppi tekee kaiken hyvin. Juoksit nakuna Bottan ympäri, koska riitti kuului oikeustieteen ylioppilaan elämään?

“Olen aika tavallinen suomalainen elämänkaareltani ja muutenkin… Opiskeluaikana tekee kaikkea hullua. Ostrobotnian approbaturin suorittaminen ei ollut poliitikon julkisuustemppu, vaan opiskelijabileiden päähänpisto. Olin varmasti samanlainen kuin tuhannet muut Helsingin yliopiston opiskelijat. Olin mukana tempauksissa. Joskus tuli tehtyä juttuja, jotka jäävät kiikkustuolissa kerrottaviksi.”

Teitkö mitään rajumpaa?

“Kyllä Ostrobotnian appro on rajuimmasta päästä… Olen aina ollut rämäpää.”

Mihin muuten jätit vaatteesi?

“Meidän saunalle, Möykkään, tietenkin! Vietin siellä myös valmistujaisiani. Olin paljon mukana Pohjois-Pohjalaisessa Osakunnassa. Se oli tärkeä juristikaveripiiri, johon pidän yhä yhteyttä Kriminaaliklubin puitteissa. Jäsenyyteen liittyvät riitit ovat mulle tärkeitä.”

Harva kolmikymppinen tähtää pääministeriksi tai vieläkin korkeammalle, EU-komission puheenjohtajaksi. Kauppi pyrkii tekemään asiat kunnolla?

“Tunnistan itsessäni tuon kunnolla tekemisen tarpeen. Se on kotikasvatuksen tulosta ja yksi elämäni perimmäisistä arvoista. Olen horoskoopiltani Kauris ja tunnistan itsessäni Kauriin vastuuntunnon. Jos alan pitämään päiväkirjaa, tunnen syvää omantunnon tuskaa, ellen ehdi kirjoittaa joka päivä. Jos ryhdyn hölmölle laihdutuskuurille tai alan harrastaa uutta urheilulajia, pidän kirjaa projektin edistymisestä.”

Viisi vuotta sitten ärsytit kansaa Nyt -liitteen haastattelussa sanomalla, ettei yhteiskunnan tarvitse kustantaa työttömille mukavaa elämää. Onko juuri tuo kunnolla tekemisen ideologia sen taustalla, ettet halunnut kustantaa työttömille leffalippuja?

“En halunnut arvostella ihmisiä, vaan järjestelmää! Tänä päivänä peruspäivärahalla ja toimeentulotuella elävän työttömän leipä on niin kapea, ettei siitä riitä muuhun kuin välttämättömimpään. Olen yhä sitä mieltä, että omien vapauksien ottaminen toisten kustannuksella on vastenmielistä. On väärin panna pienellä palkalla töitä tekevä yksinhuoltaja maksamaan maailman korkeinta veroastetta ja pitämään huolta niistä, jotka pystyisivät, mutta eivät jostain syystä viitsi tehdä töitä.”

Työttömyys on varmasti suurempi ongelma kuin pummit. Sitä paitsi, työtä tehdään yhä enemmän pätkissä.

“Sosiaaliturvan väärinkäyttäjät eivät niinkään ole ongelma, vaan järjestelmä, joka ei kannusta parantamaan elintasoa työn kautta. Pätkätyötilanteessa ura-ajattelu ei toimi ja työllä on vain välinearvoa.”

Työ ei ole välttämättä enää koko elämän sisältö vaan vapaa-aika, perhe ja ystävät ovat yhtä tärkeitä. Monet nuoret näyttävät valitsevan liikkuvan elämäntavan, tekevät duunia investoidakseen esimerkiksi matkustamiseen.

“Siinä ei ole mitään vikaa. Omalla työllä ansaittuja euroja käyttäköön kukin miten haluaa. Kuvaamasi elämäntapa voi perheen perustamisen jälkeen käydä vaikeammaksi. Arvoissa ei ole tapahtunut mitään suurta muutosta. Ei työ koskaan ole ollut ihmisille koko elämä. Nuoret ovat aina olleet painottuneempia vapaa-aikaan, aina on tehty hanttihommia ja tehty iltatöitä. Suurin muutos on pätkätöissä roikkuminen, se on vaikuttanut perheen perustamisen myöhäistymiseen ja epävarmuuden lisääntymiseen. Chattaillessani raskaana ollessani törmäsin moniin raskaudenpeittelemisvinkkejä kyseleviin nuoriin naisiin. Enää ei uskalleta kertoa työnantajalle, että ollaan raskaana.”

Olet Kokoomuksen Naisten Liiton varapuheenjohtaja, Kokoomuksen Europarlamenttiryhmän puheenjohtaja sekä Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan jäsen. Mikä on nuorten naisten pahin ongelma?

“Tärkein on työn ja perheen yhteensovittaminen. Muualla Euroopassa ei olla niin pitkällä kuin Suomessa, mutta meilläkään ei olla tarpeeksi pitkällä. Edelleen nuorilla naisilla on työelämässä keskimäärin vaikeampaa kuin miehillä. Suomen tilanne on lisäksi todella synkkä perhe- ja lähisuhdeväkivallassa. Turpaanotot ovat olleet kollektiivisia salaisuuksia. Herättelemme asioista tietoisuutta Kokoomusnaisten Rinta rinnan -kampanjassa.”

Olet vegaaneille ja ruohonjuuritason tyypeille paha kapitalistimörkö, kuitenkin arvoiltasi Kokoomuksen liberaaleinta siipeä. Kannatat esimerkiksi samaa sukupuolta olevien parien adoptio-oikeutta ja hedelmöityshoitojen sallimista kaikille?

“Erittäin hyvä ystäväpariskuntani on juuri saanut kaksi lasta keinohedelmöityksen avulla. Lesbopariskunta, joka on kaikin puolin ihan tavallinen suomalainen perhe! Olisi järkyttävää ajatella, että heidän onnensa olisi jäänyt toteutumatta lainsäädännön takia. Näytän myös kantasoluhoidoille vihreää valoa. Jos lääketieteellä voidaan edistää inhimillistä terveyttä ja hyvinvointia, niin totta kai! Tässä mielessä mulla on juutalainen maailmankuva. Katolinen pappi sanoo, että elämä alkaa hedelmöityksestä, luterilaisen mielestä syntymästä ja juutalaisen mielestä siitä, kun lapsi muuttaa pois kotoa!”

Eivätkö kirkon homeiset asenteet häiritse sinua?

“Minulle kirkko on uskonnon harjoittamisen lisäksi yhteiskunnallinen järjestö, missä käydään taistelua vanhakantaisten ja modernimpien tulkintojen välillä. Minun Jumalani on moderni. Jos Jeesus eläisi nyt keskuudessamme, hän voisi olla nainen! Olen varma, että hän myös ottaisi perinteisissä arvokysymyksissä liberaaleja kantoja.

Olen uskonnollinen ihminen. En ole koskaan harkinnut kirkosta eroamista, enkä olisi voinut kuvitella meneväni kimppaan ateistin kanssa.”

Asut Brysselissä, Oulussa ja Vantaalla?

“Oulu on koti, vaikken tänä päivänä ehdi viettää niin paljoa aikaa siellä kuin haluaisin.”

EU on paljon paremmin esillä muissa Euroopan kaupungeissa kuin Helsingissä. Miksi näin?

“EU-lippuja on paremmin esillä jopa Englannissa! Isoissa euromaissa kerätään eri maiden kolikoita. Euroihin siirryttäessä muutamat kouluikäiset pyysivät multa ulkomaisia lantteja, mutten ole tavannut yhtään eurokolikoita keräävää suomalaista aikuista! Yksi suomalainen sentti vastaa maailmalla vaihtoarvoltaan suurin piirtein euroa. Suomalaiset sentit ovat harvinaisuudessaan erittäin arvostettuja juomarahoja eurooppalaisissa ravintoloissa.”

Missä kurssissa Eurooppa on maailmalla?

“Yhdysvaltain ja Kiinan valtuuskunnissa huomaa Eurooppa-ihannointia. Yhdysvalloissa on salaista Eurooppa-kateutta. Uusrikkaiden täytyy käydä Pariisissa, eurooppalainen muoti ja kulttuuri ovat trendikkäitä, samoin ranskalaiset elokuvat. Aasiassa arvostetaan hillittömästi eurooppalaisia tuotteita. Suomalaisetkin ovat hyötyneet tästä. Nokian puhelin on siellä pop.”

Meillä olisi hyvä olla muitakin brändejä?

“Meillä on sellaisia tuotteita, joita kannattaisi brändätä. Kuuntelin vähän aikaa sitten Hasan& Partnersin Kai Seikun loistavan markkinointialustuksen. Hänen mukaansa mitä tahansa maailmassa pystyy brändäämään. Kohinanestojärjestelmän äänentoistolaitteissa, pienen komponentin sähkölaitteissa, paistinpannujen liukkaan pinnoitteen. Dolby Digital, Intel Inside ja Teflon ovat hyviä esimerkkejä. Eikä suomalaisten tuotteiden tarvitse edustaa brändinä juuri suomalaisuutta. Eurooppalaisuus riittää. Jos joku ei tiedä, missä Suomi on, hän kuitenkin tietää, missä on Eurooppa. ”

Seikku hoitaa varmasti homman… Eurooppa on ollut pitkään intohimosi. Liityit aikoinaan Kokoomukseen EU- huumassa. Onko idealismissasi yhä kipinää?

“On… Halusin liittyä puolueeseen tukeakseni Eurooppa-ajatusta. Kaikki muut kotimaisen politiikan asiat olivat toisarvoisia. Kokoomus ehdotti ensimmäisenä Euroopan unionin jäsenyyden hakemista. Olin lukiossa, ja muistan vieläkin Ilkka Suomisen puheen televisiossa. Jäsenyyden hakeminen ja osaksi Euroopan unionia siirtyminen on ollut suurin ja tärkein hanke Suomelle toisen maailmansodan jälkeen.”

Huh. Vuonna 1994 kiersit Pohjois-Pohjanmaan pikkukuntia vapaaehtoisena EU-paita päällä?

“Oli melkein uhkaavaa seistä Iin torilla nippu EU-kielteisiä äijiä ympärillä. Olin myös metroasemilla julistetyttönä opiskelijoiden edustajana. En missään vaiheessa tähdännyt poliitikoksi. Musta piti tulla asianajaja. Ajattelin ryhtyä kunnon töihin.”

Haihatuksesta tuli totta. Idealismi voi siis hyvin?

“Kyllä mulla idealismia on yhä. Haluan työlläni edistää

EU:n idealistisia tavoitteita, rauhaa, vakautta, hyvinvointia ja turvallisuutta.”

Entä monikulttuurisuus, onko se agendallasi?

“Totta kai. Olemme paljon vähemmän monikulttuurinen kuin muut Euroopan maat. EU ei, kuten aikaisemmin sanoit, näy katukuvassa, eikä se näy myöskään ihmisinä. Helsingin keskustassa voi edelleen pyöriä koko päivän näkemättä yhtään mustaihoista ihmistä!

Toisen maailmansodan jälkeiset eurooppalaiset suuret ikäluokat kokevat Eurooppaan tulevat maahanmuuttajat ja paremman tulevaisuuden perässä tulijat uhkaavina, mutta uusi sukupolvi on toista maata.

EU on ollut menestys. Valtioita unioni houkuttelee, mutta ihmisiä ei. Olen huolestunut siitä, miten paljon ihmiset haluavat Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on epätasa-arvoisempi ja kovempi paikka kuin Eurooppa, siellä ihmisarvokin on mm. kuolemantuomion käytön takia välillä kyseenalainen. Toisaalta Yhdysvallat on aidosti monikulttuurinen yhteiskunta. Kaikki ovat maahanmuuttajien jälkeläisiä. Samaa avoimuutta toivoisin Eurooppaan. Tulijoiden, myös Suomeen tulijoiden, pitää noudattaa pelisääntöjä ja yrittää kotiutua yhteiskuntaan, mutta sen jälkeen heidät pitäisi ottaa avosylin osaksi maatamme, eikä helliä turhia ennakkoluuloja”