Pyöräilykaupunki Turku

Kyl Turuus poljetaan, kysy vaan kuimbal.

Turussa pyöräillään puku päällä.
Turussa pyöräillään puku päällä. Kuva: pressmaster / Fotolia

Cityn ja Foodoran yhteisessä juttusarjassa tarjoillaan erilaisia näkökulmia kaupunkipyöräilyyn ja kannustetaan hyppäämään pyörän selkään. Tällä kertaa tutustutaan Turkuun pyöräilykaupunkina.


Varsinais-Suomessa tiedetään, että myönteinen pyöräilykulttuuri tekee kaupungista vetovoimaisemman etenkin nuorille ammattilaisille. Plussaa on myös asukkaiden viihtyvyyden ja terveyden koheneminen. Turun polkypyöräilijöiden yhdistys Turpo pyrkii edistämään turkulaista pyöräilyä ja tekemään Turusta paremman kaupungin pyöräilijöille. 

Turku onkin oivallinen pyöräilykaupunki: etäisyydet ovat verrattain pieniä ja liikenne rauhallista. Yli 90 prosenttia turkulaisista asuu alle puolen tunnin pyöräilymatkan päästä Turun keskustasta, joten matka minne hyvänsä sujuu vaivatta. Naapurikuntien keskustatkin sijaitsevat lähellä, joten polkemaan pääsee, vaikkei asuisi ihan joenrannassa.

Kuntatasolla turkulaista pyöräilyä pyritään edistämään pyörätieverkoston parantamisella ja talvikunnossapidolla sekä paremmalla infrastruktuurilla. Vuonna 2010 laaditun Turun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman tavoitteena on, että vuonna 2030 kevyen liikenteen kulkumuoto-osuus olisi yli 66 prosenttia, eikä tavoite ole lainkaan mahdoton.

Viime vuonna tehtyjen pyöräliikennemittauksien mukaan Turussa on Suomen suurimmat vuorokausittaiset pyöräiljämäärät. Hämeenkadulla, Kerttulinkadun koillispuolella vilkkaalla pyöräilyväylällä laskettiin 7700 pyöräilijää vuorokaudessa, kun Helsingissä Lauttasaaren sillan mittauspisteellä päästiin samalla mittaustavalla vilkkaimmillaan 7000 pyöräilijään vuorokaudessa.

Jos Turussa haluaa päästä fillaroimaan ilman omaa pyörää, kannattaa suunnata Apteekkimuseoon, Qwenselin taloon, Luostarinmäen käsityöläismuseoon tai Turun linnaan. Museon sisäänpääsymaksulla sen aukioloaikoina lunastetulla pyörällä voi fillaroida museosta museoon, kunhan pyörän palauttaa samana päivänä kello 17 mennessä. Hintaan kuuluu myös kypärä.

Paikallisille pyöriä irtoaa päivän ajaksi pääkirjastosta kirjastokortilla ja henkilöllisyystodistuksella. Jos kirjastokorttia ei löydy tai museot eivät ole auki, vuokraa VisitTurku fillareita 20 euron vuorokausihintaan.

No minne Turussa sitten kannattaa pyöräillä? Turun Ladun Pyöräilijät ry järjestää kesäkaudella pyöräilyretkiä aina tiistaisin, torstaisin ja sunnuntaisin. Aloittelijalle sopivat parhaiten 20-30 kilometrin torstaipyöräilyt. Tiistaisin pyöräillään 30-50 kilometrin mittaisia matkoja 15-18 kilometrin nopeudella, ja sunnuntaisin pannaan tosifillaristit töihin 70-100 kilometrin matkoilla. 

Kevyemmän meiningin ystävän on hyvä tietää, että Turussa pyöräilyyn osataan suhtautua intohimon lisäksi myös huumorilla. Pari kertaa vuodessa Turusta käsin järjestetään muuallakin Suomessa ja jopa maailmalla käyttöön otettu Pukupyöräilypäivä. Silloin herrasmiehiä kannustetaan sonnustautumaan parhaimpiinsa ja sotkemaan kaupungissa ihan muina dandyina. Seuraava Pukupyöräilypäivä järjestetään perjantaina 19. elokuuta. 

2 kommenttia

Hevifossiili

27.7.2016 11:51

Kaksi mielenkiintoista reittiä pyöräillä Turussa: keskustasta Halisten koskelle Aurajoen vartta pitkin ja toista puolta takaisin. Noin 10 km yhteensä. Matkan varrella voi pysähtyä Myllärintuvalle jätskille tai keskiaikaisille piispanlinnan raunioille Koroisten niemelle piknikille. Toinen reitti Pääkirjaston edestä Läntistä rantakatua förille, Aurajoen yli ja toista puolta Itäistä rantakatua takaisin. Noin 4 km yhteensä. Matkalla paljon nähtävää, museoita, (mm. Apteekkimuseo ja Aboa Vetus) kahviloita, ravintoloita ja jokilaivoja. Kahviloista Cafe Cwensel on paras, koska siellä pääsee keskellä kaupunkia aikamatkalle 1700-luvulle. Retken voi päättää vaikka Tuomiokirkkoon.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

pyöräilevä

27.7.2016 18:50

Turun pyörätiet rakennetaan edelleen autoilun ehdoilla, suunnitellut pyöräkaistat vaihtavat puolta kaksisuuntaiseksi pyörätieksi kesken korttelia ja jo rakennettu kortteli pyöräkaistaa on sellainen jossa kuljetusliikkeet säännöllisesti ovat pysäköineet ajoneuvonsa lastin purkua varten vaikka korttelissa on lastauslaiturikin.

Turku vaikuttaakin olevan malliesimerkki kaupungista joka on onnistunut valehtelemaan imagonsa pyöräilijäystävälliseksi koska Turku on ihan kaikkea muuta kuin tuota.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi