Seksiklubiseikkailu

City julkaisee otteen Walter De Campin kirjasta Hekumallinen Berliini.

Walter De Camp.
Walter De Camp.

"Teidän täytyy aina jättää kengät tähän eteiseen, Herr Walter." Kuusikymppinen lyhyenläntä rouva Vogel ravisti tarmokkaasti jaloistaan ikivanhat, kuluneet naisten kumipohjalipokkaat ja ilmoitti: "Te voitte käyttää minun kenkiäni."

Oli joulukuu ja Berliini kipristeli muutaman asteen pakkasessa.

Kurkistin hädin tuskin kymmenen neliön kokoiseen huoneeseen. Tästä kolostako tulisi uusi kotini? Miksipä ei.

Dresscode swingerklubilla

Olin pukeutunut mustiin, tiukkoihin, bokserimallisiin alushousuihin, jotka korostivat kaluni ääriviivoja. Pöksyissäni oli erikoisrakenteena nerokas vaakasuora sepalus kymmenkunta senttiä peniksen tyvikohdan yläpuolella. Näin mielessäni tilanteen, jossa joku nainen sujauttaa ylhäältä päin kätensä sepaluksen kautta alushousuihini ja tavoittelee kulliani. Erektiotilassa olevan kalun pään voisi myös laittaa törröttämään vaakasuorasta sepaluksesta ulos. Olin kokeillut sitä rouva Vogelin huoneessa peilin edessä. Näyttää uskomattoman irvokkaalta, kun vaaleanpunainen tai sinerväksi kiihottunut terska tähyilee alushousuista, ikään kuin yksinään, sinkkuna, kun sitä ylläpitävä varsi on suurelta osin housujen sisällä.

Olin viimeistellyt asukokonaisuuteni rullaamalla alushousujen vyötärönauhaa hieman alaspäin, niin että alushousut tulivat yläosastaan antavammiksi. Sillä tavalla näytin mielestäni viekoittelevammalta. Asukokonaisuuteni kruunasivat porkkalansiniset, desinfioidut muovilipokkaat, joita asiakkaille varattiin baarin pukeutumishuoneeseen. Niihin oli parasta olla kiinnittämättä liikaa huomiota, ne olivat niin laitosmaiset. Jos olisi katsonut vain miesasiakkaiden jalkineita, olisi luullut tulleensa hoitokotiin.

Ilmapiiri baarin vieressä, buffetin puolella, oli hyvin ystävällinen ja leppoisa, ja pariskunnat rupattelivat kotoisasti. Vaikka miehet hipsivät alushoususillaan ja naiset keikkuivat pornoasuissa, tuntui kuin olisi tupsahtanut saksalaisen leirintäalueen ruokailutiloihin. Ei olisi ollut lainkaan omituista, jos jostain olisi kirmannut lapsia puhuttelemaan vanhempiaan. Äiti, saaks mä käydä ostamassa jätskii? Puuttui vain kaasuliesi, jonka päällä olisi voinut kokata omia keitoksiaan.

Ja kuitenkin meitä odotti vain muutaman askeleen päässä useita seksiin tarkoitettuja huoneita. Tarvitsi vain nousta puiset portaat toiseen kerrokseen. Siellä oli Honeymoon-sviitti ja muita pienempiä paneskelutiloja. Toisesta kerroksesta pääsi edelleen tikkaita myöten huvilan matalalle, vinokattoiselle ullakolle, jonka lattian peittivät patjat. Se oli orgiahuone. Sinnehän me kaikki illan ja yön mittaan kapuaisimme tekemään tekojamme. Miten nämä ihmiset kykenivät olemaan näin luontevan arkipäiväisiä? Saksalaiset ovat nähtävästi ihmisiä, jotka pystyvät mitä mielettömimpiin irstailuihin pitämättä sitä minään.

Pervojen linna

Oli marraskuu, ja linna avautui viikonloppuisin kello 21. Me ajoimme viitisentoista minuuttia kapeita mutta hyväkuntoisia, istutettujen puiden reunustamia teitä rivakkaa vauhtia, sillä muuta liikennettä ei juuri ollut, ja auton valokiilojen halkoessa pimeää marraskuun yötä näkymä muistutti mustavalkoisuudessaan toisen maailmansodan jälkeistä italialaista neorealistista elokuvaa. Se lisäsi kiihottavaa odotuksen tunnelmaa. Me puristimme toistemme kättä, kaksi lasta menossa jännittävälle retkelle, pervojen linnaan.

Juhlijat olivat enimmäkseen 20–30-vuotiaita kauniita ihmisiä. He olivat laittautuneet viimeisen päälle ilta-asuihin. Naisilla oli kauniita pitkiä, ohuesta kankaasta tehtyjä, usein selästä avoimia juhlakolttuja, korkokengät totta kai, viimeistellyt kampaukset ja meikit ja paljon koruja. Miehet olivat toki vaatimattomammissa ja mielikuvituksettomammissa juhla-asuissa, mutta tyylikkäinä.

Nyt linnan olohuoneessa jo pantiin. Aika nopeasti kävi selväksi, että orgialinnassa ihmisten keskinäinen rakastelu ei ollut intiimiä, herkkää ja hellää kahdenoloa, vaan täällä seksi oli exhibitionismin ja voyeurismin sävyttämää. Naidessaan ihmiset katselivat muiden naimista ja aistivat muiden katseiden kohteena olon. Sen tähden kaikesta seksuaalisesta kanssakäymisestä tuli esittämistä. Läsnä oli etupäässä nuoria kauniita ihmisiä, jotka harrastivat seksiä pornoelokuvien tyyliin. Käynnissä oli kollektiivinen julkinen nussiminen. Nautinnollinen kilpailu siitä, kuka on orgialinnan paras panija.

Nymfomaaniklubi

Oli lauantai-ilta, ja illan juhlat olivat nimeltään Saturday Night Fuck. Sisään pääsivät parit ja yksinäiset naiset ja miehet. Paikan pitäjät olivat kirjoittaneet nettisivuilleen: "Bakkanaaliset juhlat roomalaisten orgioiden tyyliin. Juhlikaa, flirttailkaa, syökää, tanssikaa, nussikaa. Keskiyöhön tultaessa juhlimisenjanoinen bileväki kokoontuu aitoon, syntiseen tanssisaliin…" Synnin kuningatar saapuu. Halujen ukset avautuvat. Ja erinäisten sanakäänteiden päätteeksi: "Tästä yöstä ei kukaan joudu nussimatta lähtemään kotiin." Tuo viimeinen mainoslause oli tuonut paikalle monia yksinäisiä miehenpuolia, jotka kuljeskelivat ja pälyilivät salissa odottaen toiminnan alkua. He saisivat kyllä sepaluksensa nopeasti auki, kunhan vain naisia ilmestyisi.

Silmiini osui päälle viisikymppinen, ulkonäöstä päätellen ulkomaalainen liikemies, joka oli jo avannut harmaiden puvunhousujensa etumuksen ja käveli ympäriinsä piskuinen, vetelä, voimattomanoloinen kullinmato housuista roikkuen. Miten kukaan voi? Kaikkein huvittavinta oli, että muut juhlijat eivät kiinnittäneet mieheen sen suurempaa huomiota. Miestä ei paheksuttu. Hänen toimintamalliaan pidettiin sivilisaatioomme kuuluvana. Se oli ehkä hieman masentavaa mutta kuitenkin täysin normaalia käyttäytymistä. "Bakkanaalista." Tämä oli jälleen kerran suurenmoinen osoitus Berliinin ainutlaatuisuudesta. Jos mies haluaa kulkea ihmisten keskellä kikkeli housuista roikkuen, Berliini voi olla maailman ainoa kaupunki, jossa hän pystyy tekemään sen ripsenkään värähtämättä.

Yhtäkkiä salin perällä olevasta ovesta ilmestyi kaksi nuorta vähäpukeista naista. Toisen naisen kaulan ympärille oli sidottu panta, johon oli kiinnitetty talutusremmi. Valtiatar ja hänen tahdoton orjansa astuivat näyttämölle.

Naiset kulkivat hitaasti salin keskellä olevan korokkeen luo, ja valtiatar sysäsi puoliraaoin ottein orjattarensa selälleen korokkeelle. Hän alkoi lähennellä orjatarta. Kiireettömästi hän teki tekojaan. Hyväili, puristeli ja kouri tahdotonta naista, riisui tämän rinnat paljaiksi, sitten alavartalon, levitti orjattarensa jalat ja alkoi nuolla orjanaisen häpyä.

Nyt nähtäisiin kunnon lesboseksiä, ajattelin. Valtiatarnainen komensi orjanaisen käymään nelinkontin. Tekopenis upposi orjattaren emättimeen, ja valtiatar alkoi panna orjatartaan määrätietoisin, voimakkain liikkein.

Walter de Camp: Hekumallinen Berliini (Like)

6 kommenttia

Sirkkaliisa

6.3.2011 18:21

Ja sitten sä heräsit?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
9 + 3 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Anonyymi

6.3.2011 20:46

Kiitos Waltsu tästä ;) On kuin olisi ollut elokuvissa kun luki tarinaasi(sieluni silmin voin nähdä toiminnan)...Itse kun on liian häveliäs(tylsä siis) ja muutenkin uskon kahden ihmisen väliseen kemiaan ja siinä tapahtuvaan sidokseen jotta lähtisi moiseen...mutta herkullistahan tällaista on lukea ;)

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
6 + 5 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Walter de Camp

6.3.2011 22:14

Sirkkaliisalle, ja kaikille muille: tsekatkaa aiheeseen liittyvä blogimerkintäni, jossa on ilouutinen rietastelunhaluisille!

http://www.city.fi/yhteisot/blogit/walterdecamp/116008/

Susi78, kiitos! Kaksi ihmistä voi olla seksiklubeilla ihan vain keskenään, tosin kaikkien nähtävillä.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

wirtsakiiwi

10.3.2011 19:32

Vaikka tyttö olenkin, niin sanonpahan että kauheata soopaa.
Mutta ei siinä mitään; se pitää vain jättää "omaan arvoonsa" kuten isovanhemmillani oli ja on tapana heittää huultaan.
Luulevat varmaan heittäessään olevansa kovin aatelisia, ja siltä vähän kuulostavatkin.

Olin kerran 11-vuotiaana Berliinisessä, kun ajoimme autobahnalla ja minun piti päästä vessaan. Jouduin pitämään silmiä kiinni mennessäni mutta havaitsin kuitenkin punaisia valoja.
Vaikken varsinaisesti kaupunkia nähnytkään.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
3 + 1 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Leccare

12.3.2011 21:22

Onneksi Saksassa on tuon syntisen irstailun vastapainoksi myös hyveellisiä kaupunkeja, jotka ovat vapaita tuollaisesta syntisestä toiminnasta, kuten Hampuri.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi