Tommy Tabermann

Suomen myydyin runoilija.

“Mulla on kuulemma monistuskone himassa jolla monistetaan runoja. Niin, ja tietenkin ansaitsen runoilemisella hirveästi rahaa.”
“Mulla on kuulemma monistuskone himassa jolla monistetaan runoja. Niin, ja tietenkin ansaitsen runoilemisella hirveästi rahaa.”
Tommy Tabermann on kiistelty taiteilija, vihattu ja rakastettu. Siis ihan oikeasti. Kollegat pitävät häntä liian raittiina, kriitikot runouden roskakauppiaana. Silti, tai juuri sen takia, hän on Suomen myydyin runoilija.

Liikemiehet täyttävät taiteilijaravintola Kosmoksen. Tänään Tommy Tabermann pukeutuu mustaan. Samoin hän teki jo parikymmentä vuotta sitten, kun hän 80-luvun alussa istui samassa ravintolassa pöytääni ja lausui korvaani: "Haluaisin hirttäytyä silmäripsiisi."

Onko sulla tosiaan tällainen runo vai muistanko mä väärin?

"On se olemassa. Sehän on jo jonkinlainen klassikko."

Silloin sä olit jonkunlainen runouden Jim Morrison-hahmo vakosamettihousuissa. Playboyn maineesi turvin sä olisit voinut hyvin pukeutua mustiin nahkabyysiin.

"No, Arto Melleri hoiti nahkahousupuolen."

Mutta sä olit jo silloin aika paljon esillä, koska sut tunnisti sellainenkin punkkari joka ei seurannut korkeakulttuuria Hesarin palstoilta. Miten susta muuten tuli runoilija?

"Se oli selvää jo aikaisin. Myöhäisintään sen jälkeen kun olin lukenut ensimmäiset Sartreni. Ne luettuani aloin kuuntelemaan Juliette Crecoa. Sartreista lähtien olen pukeutunut mustiin tilanteessa kuin tilanteessa. Muut ovat saaneet sitten hyväksyä tyylini."

Aika harva löytää oman lookinsa noin nuorena. Musta on siis sun fiilis. Ja kyllä sä taidat olla aikamoinen romantikko.

"Kyllä, ainakin tässä asiassa. Uskon, että joillekin ihmisille annetaan lahja ja tehtävä puhua joistain asioista kaikkien puolesta. Tehdä näkymättömästä näkyvää. Hirveän monet ovat tosin tuhonneet lahjansa. Sitä kutsutaan taiteilijamyytiksi."

Kosmoksessa on marinoitu useita taiteilijoita. Kari Hotakainenhan juuri kirjoitti tästä myytistä Hesarin kolumnissaan.

"Oli hienoa että hän kirjoitti käänteisesti tästä myytistä, ettei taitelijan tarvitse olla rappiolla ollakseen taiteilija. Tähän ikään mennessä on nähnyt aika monen taiteilijakohtalon täyttyvän, juovan aivonsa pellolle. Joskus joudun tilille siitä etten itse ole tarpeeksi rappiolla, mutta siitä minua ei voi syyttää. Kaikki kärsimyksen osa-alueet olen käynyt läpi. Jos en muuten niin tyhmyyttäni."

Et usko kärsimyksen jalostavaan vaikutukseen?

"En. Jotkut oppivat siitä, mutta useimmat oppivat vaan toistamaan sitä ja levittämään rappiota ympärilleen. Suomessa on sananlaskuihinkin iskostettu ajatus siitä ettei hyvä olo ole oikeaa elämää."

Etsä ole huomannut, että suomalaisella on hyvä fiilis kun se kärsii. Osataan nauttia vittumaisesta olosta.

"Mitä pimeämmin ja käsittämättömämmin kirjoittaa sitä syvällisempi on. Ei saa kirjoittaa kepeästi ja nopeasti. Jos luo niin paljon kuin minä on tuomittu pinnalliseksi."

Sä olet ollut ahkera. Vuonna 1970 esikoiskokoelma. Sä olet julkaissut yli 40 teosta- runoja, proosaa ja pari huumorikirjaa. Ja tätä uusinta kokoelmaa, Ihme nimeltä me-on myyty jo yli 2000 kappaletta. Edellisiä on myyty myös useita tuhansia. Sua on nimitetty runouden Kalle Päätaloksi.

"Joo, se, että ihmiset pitävät mun kirjoista tekee runoudestani surkeaa."

Mikä on sun mielestä suosiosi salaisuus?

"Nöyryys ja ylpeys. Täytyy ymmärtää oma paikkansa runouden pitkässä kaanonissa, jossa toistuvat samat teemat ja muodot, jossa tie kaaoksesta hiljaisuuteen on käyty moneen kertaan läpi. Ensin täytyy nähdä, sitten voi kirjoittaa. Ja vaikka runot ovat minun tekemiäni vasta lukija kirjoittaa ne loppuun."

Sä olet syntynyt Tammisaaressa. Onko maaseutu vaikuttanut sun runouteen?

"Mä en mielelläni palaa niihin maisemiin, koska olen joutunut syntymään niin monta kertaa uudestaan. Mutta kyllä, lapsuudenmaiseman meri ja tietyt lehtipuut, erityisesti omenapuut, ovat ruokkineet runollista kuvastoani."

Miten kriitikot luonnehtivat sun suosiota kun ne eivät voi sietää T. Tabermannia?

"Mulla on kuulemma monistuskone himassa jolla monistetaan runoja. Niin, ja tietenkin ansaitsen runoilemisella hirveästi rahaa."

Kriitikot ovat lyöneet sua lekalla päähän jo vuosikymmeniä.

"Niin kauan ettei mua kiinnosta tuhlata voimavaroja koko asian pohtimiseen."

No, ovatko sulle tuttuja tän ajan nuoret runoilijat? Elävien Runoilijoiden jengi? Jyrki Kiiskinen, Tomi Kontio ja kumppanit?

"Luen kyllä kotimaisia runoilijoita ja haluan tietää mitä täällä kirjoitetaan. Mitään hämmästyttävää ja omaleimaista en ole löytänyt, mutta Kontiossa on hyviä aineksia."

Luitko A.W.Yrjänän runokirja Arcanan?

"Kirja yllätti minut, unohdin mainita hänet äsken. Yrjänä on erittäin lupaava kaveri. Eikä myyville runoilijoille kannattaisi olla kateellinen. Ei runous ole mikään kakku mitä jaetaan, kirjojen lukeminen ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin, se lisää mielenkiintoa koko alueeseen."

Runous on kova sana vuosituhannen vaihteessa.

"Jenkeissä on iso runousbuumi meneillään. Ensin nousi filosofia, sen jälkeen runous. Runous on muuten viimeinen kieli, jota ei ole ostettu eikä tuhottu. Joku ranskalainen filosofi sanoi, että runous on viimeinen mahdollinen kieli todella kommunikoida ihmisten kesken."

Filosofia ja runous ovat sitten samoja asioita.

"Niin, kieli on ajattelua. Kieli on väkivallalle ainoa kunnon vastavoima, koska sen kautta voi ajatella. Kieli on myös tuntemisen väline. Kun ihmiset eivät pysty kuvailemaan tunteitaan he ovat vaarallisen lähellä oikean ja väärän sekoittamista, väkivallan purkausta."

Juuri nyt sä kirjoitat romaania. Miten kirjoittaminen vaikuttaa sun päivärytmiin?

"Kun kirjoitan syön kevyesti ja juon kohtuullisesti. Tärkein koko prosessin kannalta on kirjan nimi, siitä kaikki alkaa ja siihen kaikki nivoutuu. Mikäkö on tän työn alla olevan nimi?Se on Julian parveke."

Sä olet pitkään heittänyt runokeikkoja.

"Olen varmasti Suomen ahkerimmin keikkaileva runoilija!"

Olet nyt 51-vuotias. Tunnistatko itsessäsi oman sukupolvesi piirteitä, radikalismia, kommunismia ym. Vai oletko elänyt esoteerista runoilijan elämää?

"En koe olevani minkään ajan jäänne. Olen ollut runokeikoilla Aulikki Oksasen kanssa, ja lavalla Esa Saarisen kanssa. Laidasta laitaan. Jokainen ihminen tekee henkilökohtaiset ratkaisunsa suhteessa kaupallisuuteen ja julkisuuteen. Minua haukuttiin pitkään siitä, että annoin naistenlehdille haastatteluja, mutta maailmankuvastani en ole koskaan luopunut."

Naistenlehtijulkisuus on vieläkin rockpiireissä paha juttu.

"Se on silkkaa snobismia. Helsingin Sanomat ja Suomen Kuvalehti ovat muka medioita jotka otetaan vakavasti."

Ei enää, kyllä niille lähinnä nauretaan. Riippuu ikäryhmästä ja tyypeistä, enää kaikki eivät ole auktoriteettiuskoisia.Sulla on aikuisia lapsia joiden kautta sä näet muutoksen ytimeen. Ennen hirttäydyttiin kaivinkoneisiin mutta nyt puukotetaan mummon turkkia. Onhan se niin ihanaa kun kaikki on sallittua, ei ole mitään rajoja.

"Nuoret haluavat vapautta, mutta joskus tuntuu siltä että se on pahinta mitä heille voi antaa. He eivät tiedä mitä tekisivät sillä. Nuoret miettivät eikö kukaan välitä kieltämällä ja rajoittamalla? Jos joku pistäisi vastaan olisi edes joku syy kapinoida. Puberteettisesti käyttäytyviä ihmisiä tuntuu muuten olevan joka paikassa. Tai mikä minä olen sanomaan kun kuljen neljättäkymmenettä vuotta mustissa vaatteissa! Miehetkin häpeilevät ikäänsä, pelätään ettei kelvata markkinoille."

Ja vanhemmat ovat lastensa parhaita kavereita mikä on mun mielestä täysin perverssiä. Ikä on auktoriteettia, pääomaa, omaa karismaa.

"Uutisvuodossa siihen on törmätty kouriintuntuvalla tavalla. Paras elävä yleisö koostuu eläkeläisistä, he nauravat parhaiten, ovat vapaamielisimpiä, energisimpiä ja uskaliaimpia. Koululaisryhmät ovat kaikista hankalimpia, suhtautuvat kyynisesti ja epäillen kaikkeen eikä niistä saa mitään irti."

Hyvä, harmaat pantterit ovat iskussa. Sulla on kovin laaja toimiala. Teet Uutisvuotoa, City-puhelimessa on runojasi, kirjoitat naistenylistysjuttuja Me Naiset-lehteen ja teet Rikosraporttiin kolumneja.

"Joo, sattuman oikusta. Olen myös Radio Classicissa kolumnistina. Deadlineja on aika tiheästi."

Ja sulla on oma korusarja jota voi ihailla Stockmannin edessä Keskuskadulla. Taidat olla esteetikko?

"Estetiikka on valintoja. Tästä kankaasta saa tehtyä kauniin takin. Tämä on muuten ostettu Veronasta. Italialaiset osaavat estetiikan. Kengät ovat minulle tärkeät, en osaa kulkea rumissa ja kiillottamattomissa kengissä".

Mua on aina kiehtonut ajatus rujosta miehestä joka on kauneudenrakastaja.

"Meillä tällaista piirrettä homotellaan. Kun mä toin kirjallisuuteen tämän aistillisuuden ja eroottisuuden, sillä ei ollut kieltä. Vanhoissa kotimaisissa leffoissa eroottista kiintymystä ilmaistiin nipistelemällä."

Kuulostaa hauskalta, kepeältä S-M:ltä. Mutta, sun runot kolahtivat nimenomaan naisiin. Miksi?

"Naiset ostavat melkein kaikki kirjat Suomessa ja hoitavat asiat joissa vaaditaan aisteja. Ilman naisia Suomessa ei olisi kulttuuria ollenkaan. Esa Saarinen ja muut toivat kiellettyjä asioita, rakkautta ja hyvyyttä julkisuuteen vasta minun jälkeeni. Kahdessakymmenessä vuodessa asiat ovat onneksi muuttuneet koko ajan parempaan suuntaan. Mutta, paljon on myös naisia jotka eivät kestä mun runoutta."

Kovuus ei ole enää yksinomaan miesten juttu. Se on fine, mutta itsetarkoituksellinen, mainoslauseita seuraava feminismi ei eroa puberteetista. Puberteetin jälkeen naisella on munaa ilmoittautua muusan tehtäviin.

"Kvasifeminismissä on otettu feminismin oikeudet, mutta velvollisuudet on unohdettu. Nyt on meneillään käsitteiden valloittaminen. Mainosmaailma on erittäin taitava valloittamaan käsitteitä, siksi käsitteitä pitää pelastaa. Itse olen käynyt sotaa RAKASTAA -sanan käytön oikeasta ja inhimillisestä käytöstä."

Sähän olet sanonut että rakkaus muuttaa maailman. Entä erotiikka? Kulttuurihan on läpiseksistynyt.

"Luin ruotsalaista nuorille naisille suunnattua lehteä, jossa suurin keskustelunaihe oli se pitääkö suostua anaaliseksiin poikaystävän kanssa, vai tyytyä sen takia jätetyksi tulemiseen? En ole hiukkaakaan moralisti, mutta mihin ollaan menossa kun tuntuu siltä että kundit katsovat pornoelokuvista suhteen mallia. Niissä on toistuva kaava ja yhä kovenevia tehoja. Sillä ei ole mitään tekemistä erotiikan kanssa."

Yhdessä käytettin jo kääpiöitä. Zazie-elokuva oli taitava, niin pitkälle tyylitelty, että siinä kukasta kuoritui esiin klitoris. Toisaalta saksalaisissa pornoleffoissa on hauskat hetkensa.

"On huumoria katsoa mitä tapahtuu sen jälkeen kun partiolaiset lähtevät metsään."

Joo, Hans ja Gretel piilosilla. Niin se on että pojista on tullut kulttuurin uusia tyttöjä, eikä niillä stondaa kun kaikki tytöt haluavat olla päällä.

"Eroottisuus on hienovaraisuutta, sävyjä, tasoja. Tukan heilahdusta niskassa, kävelyä lattian poikki,... jollei se kuuluisa stondis tule, syy on aistiherkkyyden menetyksessä. Meissä on tulossa mykkiä, olemme menettämässä kosketuksen sisäiseen kieleemme."

Ja mykkyydestä ajaudutaan väkivaltaan, sadomasokismiin?

"Ehkä se on enemmän seuraleikkiä."

Räpylät jalkaan ja snorkkeli päähän.

"Kyllä ihminen sinänsä riittää. Kun aloitin kirjoittaa, luin Anais Ninia, vaikka en ollut itse yhtä paljon psykoterapian tarpeessa."

Sun pitäisi ryhtyä erotiikan konsulentiksi yrityksiin. Yliopistolla erotiikan oppituolia ei ole.

"Ei. Eikä pidäkään. Se aine pitää itse oppia. Siksi runous, rakkaurunous, on elänyt tuhansia vuosia. Elää tuhansia vuosia minun jälkeenkin."

2 kommenttia

örh

19.5.2007 23:47

mitä vittua?

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
2 + 4 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Tuntematon-

5.7.2010 19:01

RIP Tommy.

Vastaa kommenttiin

Vastaa kommenttiin

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
1 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi