Viranomaiset sählää ja pienpanimot kärsivät: panimotuotteiden ulosmyyntiin tarvitaan tilan jakava seinä

Epäselvät ohjeistukset ovat saaneet pienpanimot hämilleen. Vain harva on saanut luvan ulosmyyntiin.

Pitkittynyt ja turhauttava vääntö muutamista prosentin yksiköistä dominoi keskustelua uudesta alkoholilaista, joka toi mukanaan myös kiinnostavia vapautuksia Suomen tiukkaan alkoholipolitiikkaan. Alkuvuodesta voimaan tullut pienpanimoiden ulosmyyntioikeus on yksi näistä, mutta sen käytännön toteuttamisessa ja viranomaisten tulkinnoissa nihkeillään tutun suomalaiseen tapaan.

Lain soveltaminen on aiheuttanut hämmennystä, sillä viranomaisten ohjeistuksen perusteella on ollut epäselvää, tarvitseeko pienpanimo myyntiä varten erillisen tilan tai vähintään seinän jakamaan tilaa. Aluehallintovirasto myöntää alkoholin vähittäismyyntiluvat, jotka eivät vaadi tilaa erottavaa seinärakennetta. Se ei kuitenkaan riitä, sillä panimoilta pitää löytyä myös elintarvikelupa, jonka saamiseksi seinä vaaditaan.

“Ajattelimme, että iskemme kassan pöydälle, esittelemme ihmisille vähän paikkoja ja myymme muutaman oluen”, kertoi lappeenrantalaisen panimoyhtiö Tujun Tuomas Mäkiniemi Ylelle.

Hakemus oli kuitenkin palautunut viranomaisilta panimon pöydälle. Ylen uutisen mukaan 15 lupaa hakeneesta panimosta vain kolme oli saanut luvan.

“Se oli vähän sekava soppa tämmöisen simppelin panijan korviin, mutta ainakin 2,2 metriä korkeat seinät täytyisi rakentaa. Sen lisäksi tila pitäisi rekisteröidä erikseen elintarvikehuoneistoksi. Mukana prosessissa olisi verohallinnon lisäksi paikallinen aluehallintovirasto sekä Valvira.”

Alkoholin ostajan tai pienpanimoyrittäjän näkökulmasta on aivan sama, minkä viraston vaatimuksesta seinä pitää olla, jos se kuitenkin vaaditaan. Tämän toteaa myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston johtaja Minna Karhunen, joka avautui Uudelle Suomelle turhautumisestaan viranomaisten sähläykseen.

“Yrittäjälle on ihan sama, mistä laista ja luvasta se tulee, jos hänen pitää se seinä rakentaa. Nyt on tosi tärkeää, että meidän viranomaiset istuvat pöydän ääreen ja käyvät läpi sen kokonaisuuden”, Karhunen sanoo.

Koko sopan kruunaavat viranomaisten julkiset kommentit, joiden mukaan tiukka byrokratia on olemassa Alkon monopolin suojelemiseksi. Ensin Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Markus Leivonen sanoi Ylelle, että lupahakemusprosessin monimutkaisuus liittyy “Alkon monopoliin, jonka suojelemiseksi alkoholin myymiseltä vaaditaan tiettyjä kriteereitä.”

Myöhemmin Leivonen riensi tarkentamaan suoraviivaisen rehelliseltä kuulostavaa lausuntoaan sanomalla, että “vaatimuksilla ei ole tekemistä Alkon monopolin tai sen suojelun kanssa. Sen sijaan käsityöläisoluen (ja myös tilaviinin) vähittäismyyntiluvat ovat poikkeus Alkon monopolista. Tämän vuoksi alkoholilaissa on tarkasti säännelty käsityöläisoluen määritelmä niin valmistustavan, valmistusmäärän kuin fyysisen, taloudellisen ja oikeudellisen riippumattomuuden osalta, ja myyntiluvan saaminen edellyttää kyseisen lainkohdan ehtojen täyttämistä.”

Uusi Suomi nostaa esiin, kuinka myös aluehallintoviraston johtaja Karhunen on kirjoittanut Facebookissa kyse olevan Alkon monopolin suojelemisesta.

“Se on minun mielipiteeni. Koko ajanhan tässä tehdään [sääntelyllä] vaikeaksi se, että ei voi kuin Alkossa myydä”, Karhunen vastaa Uudelle Suomelle.

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
4 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi