Viro laskee alkoholiveroa – eikö meitä muu kiinnosta naapurimaassa kuin viinan hinta?

Lähivuosien alkoholiveron korotukset saivat turistit kaikkoamaan. Nyt veroa lasketaan 25 prosenttia, jotta “poro” tulisi takaisin, eikä omat hakisi viinaa Latviasta.

Kuva: EVERST / Fotolia

Onhan se hieman surullista, että rakkaaseen etelänaapuriimme Viroon matkustetaan vain viinan takia. Jos viina on vähänkin kalliimpaa, ei paljoa laadukkaat ja hinta-laatusuhteeltaan toimivat ravintolat tai kulttuuritarjonta kiinnosta.

Tämä tulkinta on tehtävissä, kun seuraa Viron kipuilua alkoholipolitiikkansa kanssa ja sen vaikutuksia suomalaisten matkustusintoon.

Viro nosti vuonna 2017 alkoholiveroaan peräti 70 prosenttia. Sen jälkeen kaikkosivat suomalaisturistit ja omatkin kansalaiset päätyivät kuskaamaan viinaa etelämmästä Latviasta. Nyt Viron hallitus päätti laskea veroa 25 prosentilla.

Tämä tarkoittaisi viinalitraan puolentoista euron ja oluttölkkiin 13 sentin halvennusta nykyisestä. Viron viinanhinnan omassa bisneksessään tunteva Tallink riensi jo ilmoittamaan, että veronalennus siirtyy toteutuessaan suoraan hintoihin.

Suomalaisten matkustusmäärät Viroon ovat laskeneet. Iltalehden mukaan suomalaiset yöpyivät 19 prosenttia vähemmän virolaisissa hotelleissa vuoden takaisesta ja risteilyissä pudotusta on ollut “kymmeniä prosentteja”. 

Viime vuoden lopulla Hesarissa virolaisen kauppiaan toivomus kuului: “Tulkaa takaisin, ei haittaa jos on juovuksissa”. Kaikki tämä kertoo surullista kieltään siitä, mikä suomalaisia turistimassoja tosi asiassa liikuttaa. 

Suhtautuminen Viron viinan hintoihin on Suomessa vähintäänkin ristiriitaista. Toisaalta ollaan vihaisia kun viina on kalliimpaa, mutta toisaalta, kun se on halvempaa, ollaan närkästyneitä siitä, että se on kotimaassa liian kallista.


Tutustu muutamaan Tallinnan raflahelmeen.

Vastakkainasettelua

Virossa pitkään vaikuttanut keittiömestari Juha Rantanen on Iltalehdelle antamissaan lausunnoissa erittäin kriittinen Viron matkailukulttuuria kohtaan. Hän sanoo Tallinnan modernisoinnin tapahtuneen “pekkojen ja porojen” rahoilla ja että Virossa oli ehditty jo muuttua ylimieliseksi suomalaisia kohtaan.

Hän haukkuu Viron heikon asiakaspalveluperinteen, matkailumarkkinoinnin ja kyvyttömyyden tehdä yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa.

Voi olla, että Rantasen kritiikki pitää paikkansa, mutta jos kaikki nuo asiat ovat olleet pielessä jo pitkään, miksi suomalaisten turistien kaikkoaminen tapahtui vasta kun viinanhintaan tehtiin korotuksia? Se kertoo aika paljon suomalaisten mielenlaadusta, lomatoiveista ja siitä, ettei virolaisten “poro”-stereotypia ole ihan tuulesta temmattu.

Viron versiossa Kuppilat kuntoon -tv-sarjasta ravintoloita kunnostanut Rantanen on esittänyt aiemminkin ajatuksen siitä, että virolaiset eivät halua tehdä yhteistyötä ulkomaalaisten kanssa. Voiko olla, että kyse on vain tietyistä ulkomaalaisista, joiden kanssa virolaiset eivät tule toimeen?

Sillä ainakin kun City järjesti SYÖ!-viikot ensimmäistä kertaa Tallinnassa SÖÖ! Tallinn -nimellä tammikuussa, yhteistyö tallinnalaisten ravintoloiden kanssa sujui erinomaisesti ja “Suomen suurin ravintolakampanja” oli jotain mikä Tallinnaan nimenomaan haluttiin ja toimi myyntiargumenttina sekä ravintoloiden että virolaisen ravintolakansan suuntaan.

Lue myös: Parhaat vinkit etelänaapuriin

Kommentoi juttua

Henkilökohtainen verkkosivusi (kotisivu, blogi tms.)
8 + 2 = Kirjoita laskutoimituksen tulos tai kirjaudu sisään, jolloin tarkistetta ei kysytä.
Jätä tyhjäksi