Jos Petri Nygård todistaa, että suomalaiset sietävät jo radioaalloillaan kaikki tunnetut kirosanat, niin Ville Pusa on osoitus toisenlaisesta kielellisestä ennakkoluulottomuudesta.
On nimittäin ilahduttavaa, että Pusan ura on toisen levyn kohdalla selvässä nousukiidossa rakkaassa kotimaassamme, vaikka laulukieli on ruotsi. ´´Silver´´-albumilla kerää jo muitakin kuin sympatiapisteitä. Biisit ovat taidokkaasti sorvattuja ja sisältävät aimo annoksen tehokasta dramatiikkaa.
Kent tulee mieleen muutenkin kuin kielen kautta, tosin Pusa vyöryttää biisejään kevyemmin ja iskelmällisemmin, ilman kolmen kerroksen korkuista kitaravallia. Kaikki biisit eivät ole erityisen mieleenpainuvia, mutta levyn asiallinen yleissoundi kantaa koko mittansa.
