Jos äiti vaikuttaa väsyneeltä, se ei välttämättä johdu univelasta. Se johtuu siitä, että hän on jo aamukahdeksaan mennessä tehnyt enemmän päätöksiä kuin useimmat ihmiset tekevät koko päivänä.
Näkymätön työ, jota kukaan ei huomaa
Arjen pyörittäminen ei ole vain pyykinpesua, ruoanlaittoa ja päiväkotireissuja. Se on jatkuvaa ajattelua, suunnittelua ja ennakointia.
Sellaista, jota ei näe, mutta joka tuntuu joka solussa. Se on muistilista, joka pyörii päässä silloinkin, kun pitäisi levätä.
Kuka muistaa ilmoittaa opettajalle retkieväistä? Onko tarkistettu, että talvitakki on edelleen sopiva? Onko koiralle ruokaa, onko rokotusaika varattu, kuka hoitaa synttärilahjan naapurin lapselle?
Yksittäinen tehtävä on pieni, mutta yhdessä ne muodostavat kuorman, joka ei lopu koskaan.
Kun arki on loputonta projektinhallintaa
Moni äiti kuvaa arkeaan kuin pientä yritystä, jossa toimitusjohtaja on myös siivooja, keittiömestari ja HR-päällikkö.
Päivittäinen logistiikka on oma lajinsa: oikeaa kokoa olevat vaatteet, ruoka, jota kaikki suostuvat syömään, kalenteri, johon on mahdutettu koulun teemapäivät, hammaslääkärikäynnit ja mummon syntymäpäivät.
Yksi käyttää viikoittain tunteja vain siihen, että lapsilla on sopivat vaatteet vuodenaikaan nähden. Toinen suunnittelee ruokalistoja kuin ravintolan keittiöpäällikkö, ilman palkkaa ja ilman kiitosta.
Ja vaikka kumppani saattaa hoitaa osan käytännön tehtävistä, mentaalinen kuorma jää usein silti äidin harteille. Hän on se, joka tietää, mitä täytyy tehdä ja milloin.
Se ei ole taitoa, vaan ylikuormitustila
Useiden naisten mukaan heidän kumppaninsa eivät ymmärrä, miksi jokin arkinen asia vie niin paljon aikaa.
Kun kumppani ilmoittaa hoitaneensa lapsen koulujutun, hän ei välttämättä tiedä, että siihen liittyi kymmenen muuta vaihetta: rekisteröinti, sähköpostit, paperit, lomakkeet, aikataulujen sovittelu ja työpäivän uudelleenjärjestely.
Se ei ole taitoa olla tehokas, vaan jatkuva kuormitustila, jossa mieli ei koskaan lepää.
Tämän työn pitäisi olla näkyvää ja jaettavaa
Ongelma ei ole se, että joku tekee enemmän kuin toinen. Ongelma on, ettei tätä työtä nähdä lainkaan.Se on palkatonta, näkymätöntä ja usein oletusarvoisesti äidin vastuulla.
Ehkä ensimmäinen askel työn näkyväksi tekemiseen on yksinkertaisesti huomata, mitä kaikkea arki sisältää. Koska todellisuudessa se on 10 000 pientä päätöstä, jotka pitävät maailman pyörimässä, joka päivä, ilman taukoja.
Lähde: HuffPost
