Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa. 30 prosenttia kansasta ilmoittautuu erikoiskahvien kuluttajiksi. Kahvitietous on silti vähissä, ja tiskillä mietitään edelleen, laitetaanko latte vai latte. City helpottaa elämää ja avaa kahvijuomien anatomian. Besserwisserit varokaa, kahvitietous on äärimmäisen kiisteltyä.
Espresso
9 barin höyrypaineella valmistettu tummapaahtoinen italialaiskahvi, 0,3-0,35 dl. Pinnalla 2–4 mm:n punaruskea vaahto, crema.
Esillepano: Alle 1 dl:n kuppi tai lasi. Tärkeintä paksureunaisuus ja -pohjaisuus, koska juoma jäähtyy hetkessä.
Historia: Ensimmäisen höyrypaineeseen perustuvan espressolaitteen kehitti italialainen Luigi Bezzera vuonna 1901. Mutteripannu syntyi Ranskassa jo 1820-luvulla.
Hinta: 2 e.
Kofeiinia / 1 dl: 280 mg.
Trendi:
Varma hidas nousu.
Espresso Con Panna
Espresso, nokare aitoa kermavaahtoa – ei spraytä.
Esillepano: Espressoastia, koristemausteet talon tapaan, kerma reunojen sisäpuolella.
Historia: Kermavaahto syntyi vaihtoehtoiseksi makeutustavaksi sokerille.
Hinta: 2-2,5 e.
Kofeiinia / 1 dl: 280 mg.
Trendi: Espressojohdannaisista vahvin nousu.
Espresso Macchiato
Espresso, nokare täysmaitovaahtoa.
Esillepano: Espressoastia, vaahto reunojen sisäpuolella..
Historia: Macchiato tarkoittaa italiaksi tahrattua tai merkittyä kahvia.
Hinta: 2-2,40 e.
Kofeiinia / 1 dl: 280 mg.
Trendi: Tasaisen marginaalinen suosio.
Espresso Americano
Kiehuvalla vedellä pidennetty espresso. Eri asia kuin Lungo, jossa lisävesi lasketaan koneessa espressoannoksen läpi.
Esillepano: Cappuccinoastia. Pohjalle espresso, loput vettä.
Historia: Jenkkituristit kauhistuivat aikoinaan italialaiskahvin voimakkuutta. Tyydytys löytyi pitkästä vesiversiosta ja juoma sai pilkkanimen americano.
Hinta: 2-2,5 e.
Kofeiinia / 1 dl: 43 mg.
Trendi: Koska suodatinkahvin laatu paranee, americanoa juodaan harvemmin hyvän perustavaran puutteeseen.
Cappuccino
1/3 espressoa, 1/3 höyrytettyä täysmaitoa ja 1/3 maitovaahtoa. Vaihtoehtoisesti 1/3 espressoa ja 2/3 juoksevaa maitovaahtoa. Pinnalle ripaus kanelia, kaakaojauhetta tai kahvijauhetta.
Esillepano: 1,5-2 dl paksureunainen kuppi tai lasi. Vaahdon tulee nousta höyrytetystä maidosta, unohda lusikoidut partavaahtokasat.
Historia: Pinnan ruskeaa koristetta verrataan italialaisten kapusiinimunkkien huppuihin. Cappuccino syntyi pian espresson jälkeen.
Hinta: 2,5-3 e.
Kofeiinia / 1 dl: 40 mg.
Trendi: Vahvimmassa nousussa. Lattekansa siirtyy pienempään.
Caffè Frappé
1-2 espressoa, sokeria, n. 1 dl kylmää täysmaitoa, jäämurskaa, mahd. makusiirappia (esim. pähkinä, omena, vanilja). Sekoitetaan blenderissä.
Esillepano: Lattelasi. Olennaista hilemäisyys.
Historia: Jääkahvit ovat tuorein osa amerikkalaista kahvilakulttuuria. Kreikassa juodaan paljon rankasti sokeroitua ja kermapitoista "turkkilaisfrappéa".
Hinta: 3,5-4 e.
Kofeiinia / 1 dl: 28/56 mg (oletusannos 3 dl).
Trendi: Talvella marginaalista, kasvussa joka kesä.
Caffè Latte
1-2 espressoa, n. 3,5 dl höyrytettyä, juoksevaa täysmaitovaahtoa.
Esillepano: n. 4 dl korkea paksu lasi.
Historia: Edelleen kiistellään, onko caffè latte italialaisten aamupuuro vai jenkkien keino sietää espressoa.
Hinta: 3,5-4 e.
Kofeiinia / 1 dl: 22/44 mg.
Trendi: Säilyy pitkään ykkösenä, mutta menettää alaa cappuccinolle.
Mocha
1-2 espressoa, 1 rkl suklaakastiketta, latten verran juoksevaa täysmaitovaahtoa, koristeeksi kermavaahtoa. Lyhyt Chococcino: espresso, 1/2 rkl suklaakastiketta, juoksevaa maitovaahtoa, ei kermavaahtoa.
Esillepano: Lattelasi, chococcinolle cappuccinoastia.
Historia: Jenkkikeksintö 1970-luvulta. Ensiaskel kahviin tutustujille, toimii USA:ssa ja Pohjoismaissa.
Hinta: Pitkä 3,40-4 e,
lyhyt 2,80-3,40 e.
Kofeiinia / 1 dl: Pitkä 22/44 mg, lyhyt 43 mg.
Trendi: Vahva asema säilyy, mutta ei kasva.
Café au lait
1/2 vahvaa ja hyvin tummapaahtoista presso- tai suodatinkahvia (ei espressoa), 1/2 höyrytettyä täysmaitoa.
Esillepano: n. 4,5 dl laakea kulho.
Historiaa: Vanhempi kuin espresso, kiistatta ranskalainen aamueliksiiri. Tunnettiin Suomessa jo 50-luvulla.
Hinta: 2-3 e.
Kofeiinia / 1 dl: 20 mg.
Trendi: Pysyvä suosio, marginaalinen mutta vihkiytynyt asiakaskunta. Moni tilaa au lait’n, vaikka tarkoittaa lattea.
Hinnat ovat Helsingin kahviloiden keskiarvo.
Kofeiinimäärät ovat viitteellisiä, koska kofeiinipitoisuus riippuu kahden pääkahvilajikkeen, coffea arabican ja coffea robustan, suhteista. Mitä enemmän sekoituksessa on robustaa, sitä enemmän siinä on myös kofeiinia. Lista perustuu 90 % arabicaa ja 10 % robustaa -suhteeseen. Astioiden kooksi oletetaan cappuccino 2 dl, latte 4 dl ja café au lait 4,5 dl.
Lähteet: Karoliina Mäkelä (Suomen Erikoiskahviyhdistys), Jaakko Rinne ja Jarmo Aurekoski (Robert’s Coffee), Bertel Paulig, Sirkku Boström ja Nanna Järvinen (Paulig)
http://www.kahvi.net
http://www.robertscoffee.com
Tiesitkö?
• Mitä pidempi paahtoaika ja tummempi paahto, sitä vähemmän kahvissa on parkkihappoja ja sitä parempaa se on vatsalle. Suomalaiset juovat tottumuksesta vaaleata ja hapanta kahvia.
• Crema tai maitovaahto on onnistunut, jos ripaus sokeria pysyy hetken sen päällä.
• Oikeaoppiset tarjoilulämpötilat: espressokoneen suodatusvesi 88-92 °c, maito 65 °c, café au lait’n kahvi 75-82 °c, tarjoiluastiat 30-40 °c, caffè frappé 4-5 °c, kermavaahto ja suklaakastike jääkaapista.
• Kodin espressolaitteissa paine riittää n. 80 °c:een. Mutteripannussa yli 100 °c:n vesi polttaa espressoa.
• Kofeiini on torjunta-aine, joka suojaa kahvipensasta. Sen vaikutus kestää n. 4 tuntia, tupakoitsijoilla vähemmän.
Barista puhuu
"Jos Helsingissä tilaa viisi espressoa, yksi on oikeanlainen. Jos Roomassa tilaa viisi espressoa, kaikki ovat parempia kuin se helsinkiläinen", sanoo vuoden 2003 barista Jaakko Rinne. Syy: barista- eli kahvimestarikulttuuri on vasta aluillaan. Siinä missä suomalainen koulutus kestää päivän, Australiassa ja Italiassa on kaksivuotisia barista collegeja.
"Myös asiakkaille on aika sama, mitä merkkiä kahvi on. Ei osata vielä vaatia laatua tai arvostaa valmistustapaa. Toisaalta nuoret valveutuvat."
Rinne on työskennellyt Aleksi 13:n Robert’s Coffeessa kesäkuusta lähtien. Puolen vuoden aikana alle kymmenen suomalaista on kysynyt jotain listan ulkopuolelta. Koska myös baristoja syytetään hiljaisiksi, latte pitää pintansa. Kysy siis, hyvä helsinkiläinen. Maistamalla oppii.
"Helsingin kahvilakulttuuri on ja pysyy amerikkalaisena. Harrastamme oheisherkkuja, take awaytä ja itsepalvelua. En usko, että pöytiintarjoilu tai Italian pystyespressobaarit lyövät läpi."
Seuraava iso trendi on latte art eli maidosta tehdyt kuviot kahvin pinnalla. Rinteen lisäksi taiteen hallitsee muutama helsinkiläisbarista.
