Jokaisessa työpaikassa on se yksi tyyppi, joka hymyilee, mutta saa silti olon tuntumaan mitättömältä.
Ehkä hän on pomosi, ehkä kollegasi – tai se projektipäällikkö, joka aloittaa jokaisen lauseensa sanalla “anteeksi, mutta…”.
Tässä lausahdukset, jotka kuulostavat kohteliaisuuksilta, mutta saavat koko tiimin pyörittelemään silmiään.
“Olen pahoillani, että tunnet noin”
Työpaikan klassikko. Kuulostaa empaattiselta, mutta todellisuudessa tarkoittaa: minua ei kiinnosta, mutta haluan silti vaikuttaa mukavalta.
Tätä lausetta käyttävä kollega hallitsee täydellisesti passiivisen aggressiivisuuden sävyt – ja todennäköisesti luulee olevansa taitava viestijä.
“Olemme jo kokeilleet tuota, eikä se toiminut”
Tämän sanoo yleensä henkilö, joka on ollut talossa niin kauan, että tietää jo kaiken. Tai ainakin luulee tietävänsä.
Lauseen voi kääntää suoraan suomeksi: en aio edes kuunnella ideasi loppuun.
Yleensä se kuullaan juuri siinä hetkessä, kun joku uusi innokas työntekijä yrittää tuoda tuoretta ajatusta pöytään.
“Ymmärrät sitten, kun olet ollut täällä pidempään”
Työpaikan elegantti tapa sanoa: sinä et tiedä vielä mitään.
Käyttääkö tätä pomosi, seniorikollegasi vai se tiimin “mentori”, joka muistuttaa mielellään asemastaan?
Tämä lause on kuin näkymätön hierarkiaportti – sen jälkeen kukaan ei enää uskalla avata suutaan.
“Älä huoli, minä hoidan tämän”
Kuulostaa siltä kuin joku pelastaisi tilanteen, mutta todellisuudessa se on hienovarainen tapa ilmoittaa: sinusta ei ole tähän.
Tätä käyttävä pomo on usein “auttavainen”, mutta hänen jälkeensä työntekijät alkavat pelätä virheitä tai tehdä vähemmän, koska joku kuitenkin “hoitaa sen paremmin”.
“Katsotaan tätä myöhemmin”
Työelämän hiljainen hautausmaa. Kun joku sanoo tämän, kaikki tietävät, ettei asiaan koskaan palata.
Se on passiivis-aggressiivinen tapa tappaa keskustelu kohteliaasti.
Jos tämä lause tulee kokouksen lopussa, voit olla melkein varma, että asiasta ei keskustella enää koskaan.
“Kuulostaa siltä, että et ihan ymmärtänyt”
Tämä on passiivisen vallankäytön kruununjalokivi.
Sen sanoo usein ihminen, joka haluaa näyttää ystävälliseltä ja pätevältä samaan aikaan, mutta onnistuu lähinnä kuulostamaan ylimieliseltä.
Jokaisella työpaikalla on tämä tyyppi. Hän ei koskaan huuda, mutta onnistuu silti droppaamaan koko huoneen tunnelman.
Pahin on se, ettei hän tajua tekevänsä sitä
Yleensä nämä lausahdukset eivät ole pahantahtoisia.
Ne tulevat ihmisiltä, jotka eivät itse huomaa, kuinka kylmältä heidän ystävällisyytensä kuulostaa.
He eivät koskaan korota ääntään, mutta onnistuvat silti hiljentämään kaikki muut. Ja ehkä siksi juuri he ovat vaarallisimpia: koska heidän valtansa piilee hymyn takana.
Lähde: HuffPost