Glögin pintaan kelluvat rusinat ja mantelit kuuluvat monen mielessä joulun alkuun yhtä vahvasti kuin adventtikynttilät.
Silti ne jakavat suomalaiset joka vuosi kahtia. Toiset pitävät niitä glögin olennaisena osana, kun taas toiset näkevät ne turhina sattumina, jotka kärjistetysti pilaavat hyvän juoman.
Rusinat, nuo joulutunnelman pilaajat
Glögistä ja rusinoista puhuttaessa pitää matkata ajassa kauas kauas taaksepäin. Glögiperinne juontaa nimittäin juurensa keskiajalle, jolloin maustetuissa viinijuomissa käytettiin kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä tuomaan makeutta ja juhlan tuntua.
Tämä tapa siirtyi Suomeen 1800–1900-luvuilla, ja monille rusinat ja mantelit ovat edelleen nostalginen rituaali, jota noudatetaan mukisematta.
Rusina imee mausteita (ja alkoholia) ja pehmenee makeaksi suupalaksi, kun taas mantelit tuovat juomaan rouskuvia sattumia.
Monille rusinat ovat häiritseviä sattumia ja mantelit outoja yllätyksiä, jotka eivät heidän mielestään kuulu mukiin lainkaan. Glögi on heidän makuunsa parhaimmillaan yksinkertainen ja sileä, ilman mitään ylimääräistä.
Aihe ei elä vain joulupöydissä, vaan netin keskustelupalstat täyttyvät joka vuosi intohimoisista kannanotoista rusinoiden ja mantelien puolesta ja vastaan.
Keskustelu eskaloituu usein yllättävän nopeasti, ja monien aiheesta somessa pauhaavien mukaan aihe siirtyy joka kerta myös joulupöytään. (Anopit mainittu!)
LUE MYÖS: Anoppi ei pidä sinusta? Psykologin mukaan nämä temput toimivat aina
Kyse on pienestä asiasta, mutta juuri siksi siitä on helppo kiistellä. Ja maksalaatikon rusinoista ei tässä yhteydessä edes aloiteta keskustelua...
Fun factmaksalaatikon rusinoista (koska haluat kuitenkin tietää!)
Maksalaatikon rusinat lisättiin alun perin samaan syystä kuin glögiinkin, eli tuomaan makeutta. Aikana, jolloin sokeri oli kallista ja harvinaista herkkua, rusinat olivat helppo tapa pehmentää maksan voimakasta makua ja lisätä ruokaan energiaa.